Rakentamislain korjaaminen on aloitettu – ”Aikataulu on tiukka”

Uuden rakentamislain hyväksyminen herätti viime vuonna vilkasta keskustelua. Monet tahot arvostelivat lain nopeaa käsittelyä, ja sen kritisoitiin jääneen laajemman lausuntokierroksen ulkopuolelle. Erityisesti sidosryhmien kuulemista pidettiin puutteellisena, mikä herätti epävarmuutta lain käytännön soveltamisesta.

Taltekan toimitusjohtaja Ilkka Salo vahvistaa, että rakentamislain hyväksymisessä oli kiirehtimisen makua. 

– Hallitus oli juuri vaihtumassa, ja laki piti saada voimaan. Lakia kritisoitiin laajasti, jopa muista ministeriöistä, eduskunnan valiokunnan taholta ja alan toimijoilta. Sidosryhmiä ei juurikaan kuultu sen jälkeen, kun rakentamislaki irrotettiin omaksi paketiksi.

Syksyllä 2023 tehtiin päätös niin sanotusta korjaussarjasta, eli laki ”avattiin”.

– Tilanne on tällä hetkellä se, että tämä korjaaminen on aloitettu. Hallitusohjelmassa on korjaussarjan sisällöksi määritelty byrokratian karsiminen, sujuvoittaminen ja nopeuttaminen. Korjaussarjan pääasialliset tavoitteet ovat rakennusten vähähiilisyyttä ja elinkaariominaisuuksia säänteleviin pykäliin tehtävät hallinnolliset kevennykset. 

Korjaussarja käytännössä 

Käytännössä korjaussarjalla tarkoitetaan sitä, että laista avataan tietyt kohdat ja asetusten laatiminen on laitettu jäihin. Taustavalmisteluja tehdään toki nytkin.

– Asetusten tekeminen aloitetaan sitten, kun korjaussarjan sisältö saadaan valmiiksi. Tässä kohtaa ei vielä pystytä oikein sanomaan, mikä kokonaisuuden vaikutus tulee olemaan, sillä asetuksia ei vielä ole. Säädösten varsinainen ”pihvi” on usein asetuksissa. 

Tavoitteena on, että esitys menisi eduskuntaan syyskuussa ja tulisi voimaan ensi vuoden alussa. 

Myös rakennusten energiatehokkuusdirektiivi, EPBD, tulee vaikuttamaan asetusten sisältöön. 

– EPBD:n osalta on saavutettu trilogissa sopu, ja tekstisisältö hyväksyttiin myös Euroopan parlamentin ITRE-valiokunnassa tammikuussa. Soputeksti menee juridiseen tarkistukseen ja käännöksiin; varsinaisen sisällön uskotaan nyt olevan tiedossa, vaikka soraääniä vielä kuuluukin. Sisältö otetaan huomioon rakentamislain asetuksissa, sillä nämä eivät voi olla ristiriidassa. 

Valituksia rajataan 

Salo sanoo, että yksi kokonaisuus on valitusten määrä ja niiden käsittely. Valituksia rajataan, samasta asiasta ei voisi valittaa kovin montaa kertaa.

– Lupavaiheen käsittelyajat voivat olla pitkiä. Se on yksi asia, mikä on selvityksessä, miten prosessia voidaan nopeuttaa. Esimerkiksi lupamateriaalien koneluettavuus ja prosessin digitalisointi voivat tuoda kaivattua tehostamista. Viranomaisille on tulossa käsittelyaikaan sitova määräaika. Mietinnässä on vielä, mitä se tarkoittaa, mutta käytännössä lupa-asiat pitää sitten käsitellä tietyssä, esimerkiksi kolmen kuukauden ajassa. Palvelulupaus määräaikoineen on hyvä asia. Nyt on varmistettava, ettei kiinteästä määräajasta aiheudu haittailmiöitä kokonaisuuden kannalta.

Eniten talotekniikkaan liittyy lain vaatimuksista vähähiilisyys ja elinkaariominaisuudet.

– Näitä on tarkoitus keventää alkuperäisestä. On esitetty, että tietyt velvoitteet, jotka liittyvät ilmastoselvityksiin, eivät koskisi pientaloja ja korjauksia. Lupavaiheessa selvitykset haluttaisiin tehdä pääpiirustustasolla. Talotekniikan osalta tätä täytyy erityisesti pohtia, sillä kovin tarkkaa tietoa taloteknisistä järjestelmistä ei tässä vaiheessa usein ole, vaan joudutaan käyttämään geneerisiä arvoja. On kuitenkin voitava varmistaa, että toteutusta ohjataan elinkaaren kannalta oikeisiin ratkaisuihin.

Purkaminen voi lisääntyä 

Huonokuntoista rakennusta ei tarvitse korjata, vaan sen voi purkaa. 

– Purkamista tulee varmasti tulevina vuosina enemmän.

Salo kertoo, että lausunnolla olevassa paketissa on noin 60 sivua perustelutekstiä ja seitsemän sivua itse lakia. 

– Itse lakiteksti saattaa olla lyhytkin. Jos pitää hakea tulkintoja, niin silloin tukeudutaan perusteluihin. 

Lausuntokierros loppuu maaliskuun alussa. 

– Sen jälkeen se käsitellään, seuraa lain tarkistuksia ja maalis-toukokuun aikavälillä tehdään mahdollisesti notifikaatioita. Tavoitteena hallituksella ja ympäristöministeriöllä on se, että esitys menisi eduskuntaan syyskuussa ja tulisi voimaan ensi vuoden alussa samassa tahdissa kuin alkuperäinen rakentamislakikin. Aikataulu on tiukka, mutta tämä on virallinen totuus. Lausuntokierroksen jälkeen nähdään, miten iso vääntö syntyy. 

Ympäristöministeriö on asettanut rakentamislain nojalla annettavien asetusten valmistelujen seurantaryhmän. Toimikautena on viime vuoden marraskuusta tammikuuhun 2025. 

– Ylijohtaja Teppo Lehtinen on puheenjohtajana ministeri Kai Mykkäsen asettamassa seurantaryhmässä. 

Rakentavaa keskustelua

Salo on itse ryhmässä taloteknisen teollisuuden ja kaupan edustajana.

– Seurantaryhmä on porukka, joka katsoo kokonaisuutta. Tämä ryhmä ei kirjoita asetuksia, mutta se keskustelee niistä, varmistaa että tieto kulkee ja että kaikki näkökulmat tulevat huomioiduksi.  Tässä mennään nyt mielestäni oikeaan suuntaan, sillä asetukset pitää tietysti vielä jalkauttaa. Tärkeä elementti on myös tiedonvaihto sekä kiinteistö- että rakentamisalan sisällä että virkamiesten suuntaan. 

Salo kertoo, että kaksi kokoontumista on jo pidetty.

– Keskustelu on rakentavaa, mahdumme hyvin saman, vaikkakin pitkän pöydän ympärille, eli ryhmä ei siinä mielessä ole liian iso. Yksittäisiin asetuksiin on sitten vielä erikseen asiantuntijaryhmiä. Lisäksi teemme ministeriön pyynnöstä esiselvitystyötä Taltekassa ja RT:ssä, miten EPBD pitäisi jalkauttaa. Tämäkään ryhmä ei kirjoita asetuksia, vaan tuottaa materiaalia, jonka perusteella ministeriössä voidaan kirjoittaa säädökset ja huomioida esiselvityksen tuotokset.