Rakentamisessa ei hyytymisen merkkejä

Rakentaminen on saanut lisävauhtia muun talouden piristymisestä eikä talouskasvu ole enää yksin rakennusalan harteilla. Rakennusteollisuus RT arvioi, että rakentaminen kasvaa tänä vuonna neljä prosenttia tai vähintäänkin yhtä kovaa kuin koko Suomen talous. Rakentamisen määrä on nyt ylittänyt finanssikriisiä edeltävän tason.

Rakennusteollisuus RT on korottanut viime kevään ennusteitaan syksyn suhdannekatsaukseensa. Kasvusuuntaus on vuoden mittaan voimistunut etenkin asuntorakentamisessa. Myös ensi vuoden näkymät ovat lupaavat.

”Uudisasuntotuotannossa on noustu poikkeuksellisen korkealle tasolle, eikä äkkipudotus ole lähiaikoinakaan todennäköinen ainakaan kasvukeskuksissa. Edessä on nähtävästi pehmeä lasku, sillä kuluttajien kysyntä virkoaa selvästi ja korvaa mahdollista sijoittajakysynnän vähenemistä. Talouden myönteinen kehä ruokkii nyt vihdoin itseään”, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen toteaa tyytyväisenä.

Toimitiloissa hyvää virettä riittää varsinkin pääkaupunkiseudun toimistorakentamisessa, vaikka vielä ollaan jäljessä 2000-luvun parhaista vuosista. Teollisuuden rakennusinvestoinnit ovat yhä kohmeessa, mutta niiden ennakoidaan kääntyvän kasvuun vientikysynnän elpymisen myötä.

Pakarinen ei odota 40 miljoonan kuution rajapyykin rikkoutuvan talonrakentamisen aloituksissa tässä noususuhdanteessa. Tänä vuonna toteutunee 39 miljoonaa, josta tullaan ensi vuonna vähän alaspäin. Kuutiomäärissä jäädään keskimääräisen tason alapuolelle huolimatta asuntoaloitusten kappalemääräistä huippulukemista, sillä asuntojen keskikoko on pienentynyt viime vuosina huomattavasti.

Korjausrakentamisessa kasvu on hieman hidastunut osin työvoimapulan vuoksi. Hallituksen ja suurimpien kaupunkien valmistelemat toimenpideohjelmat koulujen ja muiden julkisten palvelurakennusten tervehdyttämiseksi tuovat jatkossa töitä sekä korjaus- että uudisrakentamiseen.

”Sekä kiinteistöjen että liikenneinfran korjausvelan haitat on nyt tunnistettu. Suomen kannalta on välttämätöntä, että toimivaan infrastruktuuriin investoidaan. Oli kyse sitten terveistä julkisista tiloista tai liikenneväylistä, tarvitaan ennakkoluulotonta asennetta etsiä myös uusia rahoitusratkaisuja vaikkapa rahastoista. Esimerkiksi liikenteessä polttoaineveron merkitys rahoituslähteenä alenee väistämättä sähköautojen yleistyessä”, Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtaja Harri Kailasalo muistuttaa.

Infrarakentamista ovat siivittäneet talonrakentamisen pohjatytöt ja valtion lisäpanostus väylien kunnostamiseen. Tänä vuonna maa- ja vesirakentamisen arvioidaan kasvavan 3 prosenttia.

Rakentamisen työllisten määrä noussee 185 000 henkilöön, ja ensi vuodeksi odotetaan vielä kasvua 2 000 henkilöllä. Rakennusalan työllisyyskehitys on ollut keskeinen ajuri koko Suomen työllisyyden paranemisessa.

Suhdannekatsaus kokonaisuudessaan ja tiedote löytyvät RT:n verkkosivuilta.