Rakentamisen ympäristövaikutuksilla suuri yhteiskunnallinen vaikutus

Rakentamisen ympäristövaikutukset ovat nousseet Suomessakin aktiiviseen keskusteluun. Asuntoministeri Krista Kiurun mukaan yhteiskunnan tulee omilla ohjauskeinoillaan suosia ympäristövaikutuksiltaan edullisempia rakentamisen vaihtoehtoja.

-Energiatehokkuuden ja elinkaariajattelun tulee ulottua kaikkeen rakentamiseen alkaen maankäytöstä ja kaavoituksesta ja päätyä julkiseen ja korjausrakentamiseen sekä kaikkeen asuntotuotantoon, sanoi Kiuru.

Ympäristökeskuksen tuottama raportti Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa (SYKEra 16/2011) tukee uuden hallitusohjelman linjauksia ja painottaa rakentamisen ja asumisen merkitystä osana ilmastomuutoksen torjuntaa.

Raportti on syntynyt osana tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistä TEKES- hanketta, jossa tuotetaan elinkaaripohjaista tietoa ja työvälineitä uusien materiaalien ympäristötehokkuuden arviointi- ja kehitystyöhön.

Asumisella merkittäviä ympäristövaikutuksia

Rakentamisen ja asumisen ympäristövaikutuksilla on laajaa yhteiskunnallista merkitystä. Asumiseen liittyvät ilmastovaikutukset aiheuttavat noin kolmanneksen Suomen kaikista ilmastovaikutuksista. Koko Suomen energiankäytöstä rakennusten osuus on lähes 40 %. Tämän lisäksi rakennustarvikkeiden valmistuksen arvioidaan aiheuttavan kasvihuonepäästöistä noin 5 %. Selvitysten mukaan rakentamisessa käytetään Suomessa eniten betonia 54%, sen jälkeen puuta 38 % ja terästä 8 %.

Rakennuskannan sekä rakentamisen energiankulutuksen kehittyminen vaikuttaa hyvin keskeisesti koko Suomen energiankulutukseen ja kasvihuonekaasupäästöihin sekä ilmastopoliittisiin tavoitteisiin.

– Energiatehokkaan rakentamisen kannalta Suomi on erittäin haasteellinen maa, sanoo professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta. Rakentamiseenkin tarvittaisiin ympäristömerkinnät, joiden perusteella kuluttajat kykenevät arvioimaan rakennusten energiatehokkuutta. Energiatehokas rakentaminen hallitaan periaatteessa suunnittelupöydällä, mutta sen onnistunut toteutus vaatii erittäin laadukasta rakentamista sekä rakentajilta, suunnittelijoilta ja valvojilta aivan uudenlaista ymmärrystä, toteaa Seppälä.

Koska Suomessa rakentamisen volyymien arvioidaan kasvavan lähitulevaisuudessa, se merkitsee myös ympäristövaikutusten lisääntymistä. Rakennusten ja varsinkin uudisrakentamisen ympäristövaikutuksia voidaan merkittävästi vähentää eri toimenpitein mm. rakennusmateriaaleihin, rakennustuotteisiin, energiantuotantoon ja -käyttöön liittyvin valinnoin, arvioidaan ympäristökeskuksen raportissa.

– Energiatehokkuus on uudisrakentamisen ohella myös korjausrakentamisessa avainasemassa, arvioi Seppälä. Lämmitysjärjestelmien vaihtaminen ja energiatehokkuuden parantaminen olemassa olevaan rakennuskantaan on todella suuri haaste. Siihen kannattaa ohjata yhteiskunnankin tukitoimia. Uusrakentamisessa on käytettävissä uusin alan tieto, mutta korjausrakentaminen vaatii tutkimusta, koulutusta ja osaamisen kehittämistä, pohtii Seppälä.

Koska energiantuotannon päästöjen merkitys on suuri erityisesti rakennusten lämmityksessä, uusilla rakentamisen energiatehokkuusvaatimuksilla pyritään ensisijaisesti rakennusten energiankulutuksen vähentämiseen.

Kun energiantuotannossa siirrytään tulevaisuudessa uusiutuviin energialähteisiin, rakennusten erilaisiin materiaaleihin ja rakenteisiin tulee kiinnittää yhä enemmän huomiota. Tämän seurauksena rakentamisen rakennusmateriaalien ja niiden valmistuksen merkitys elinkaaritarkastelussa kasvaa.

Energiatehokkuutta ja vähäpäästöisiä materiaaleja rakentamiseen

Suomen ympäristökeskuksen raportin arvion mukaan rakentamisen volyymin mahdollinen kasvu lähitulevaisuudessa ja tietoisuus siitä, että tänä päivänä tehtävillä päästövähennyksillä saadaan nopeasti aikaan merkittäviäkin säästöjä.

– Rakennusmateriaaleilla on oma tärkeä merkitys ilmastotavoitteiden toteuttamisen kannalta, sanoo Seppälä. Koska kaikkia materiaaleja tarvitaan rakentamisessa, nyt tulisi tutkimuksessa keskittyä siihen, mikä materiaali on elinkaaritarkastelussa missäkin rakentamisen käyttökohteessa paras.
Tulevina vuosikymmeninä koko rakennussektorin ympäristövaikutuksiin vaikuttavat keskeisimmin rakennuskannan volyymin muutokset, uudis- ja korjausrakentaminen
sekä rakennusten poistuma, rakentamismääräysten kehitys varsinkin energiatehokkuusvaatimukset, lämmitysjärjestelmien muutokset sekä talouden yleinen kehitys, joka vaikuttaa energian hintaan sekä investointikustannuksiin.

Puu elinkaarivertailussa edullisin rakennusmateriaali

Pyrittäessä vähäpäästöiseen Suomeen rakennusten käytönaikaisen energiakulutuksen vähentäminen on vielä pitkään ensisijainen toimenpidealue rakennusten ilmastonmuutoksen hillinnässä. Vaikka kaikkia keskeisiä materiaaleja betonia, puuta ja terästä voidaan käyttää passiivi- ja matalaenergiaratkaisuissa, puurakentaminen aiheuttaa kiistatta pienemmät kasvihuonekaasupäästöt muihin materiaaleihin nähden. Tämän edellytyksenä on, että puu pystyy korvaamaan muut materiaalit siten, että rakennuksessa saavutetaan samat laadulliset ja toiminnalliset tavoitteet sekä sama käytönaikainen energiankulutus.

– Ilmastonmuutoksen hillitsemisen näkökulmasta puun paremmuus perustuu pienempiin päästöihin rakennusmateriaalin valmistuksessa sekä sen hiilen sitomiskykyyn ja sen varastoitumiseen rakenteeseen useiksi vuosiksi, sanoo professori Seppälä ympäristökeskuksesta.

Puurakenteet vaativat kuitenkin monissa tapauksissa enemmän huoltoa kuin metalli ja betoni, eivätkä ne sovellu ominaisuuksiltaan kaikkiin talon rakenteisiin. Kokonaistaloudellisesti puupohjaiset rakennusjätteet ovat edullisia, koska ne voidaan hyödyntää energiantuotannossa ja näin vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Rakentamisen ympäristövaikutusten arviointimenetelmät paranevat tulevaisuudessa

Elinkaariajattelun periaatteiden soveltaminen vaikutusten arvioinnissa on saanut vankan jalansijan rakennusalan toimijoiden keskuudessa. Niinpä ympäristövaikutusten arviointien työvälineiksi ovat yleistyneet menetelmät, joissa pyritään ottamaan huomioon kaikki rakennuksen elinkaaren aikana syntyvät ympäristövaikutukset.
Nykyiset ohjeet ilmastovaikutusten arvioimiseksi tulevat todennäköisesti korvautumaan arviointimenettelyillä, joissa otetaan huomioon viimeisin tieteellinen näkemys hiilensidonnan ja eriaikaisten kasvihuonekaasupäästöjen ilmastovaikutusten laskennassa. Myös RT- ympäristöselosteita tulee kehittää samaan suuntaan.
Rakennusalan ja erityisesti rakennuttajien ja suunnittelijoiden tietoisuuden ja asiantuntemuksen lisääminen on tärkeää rakentamisen ympäristövaikutusten vähentämisessä. Rakennusmateriaalien valmistuksen vaikutuksista tulisi siirtyä koko rakennuksen elinkaaren aikaisten vaikutusten laskentaan.
– Varsinkin suunnittelijat tarvitsevat parempia työvälineitä ja tietotaitoa ympäristövaikutusten arvioimiseen, arvioi Seppälä. Ympäristövaikutusten arvio tulee tehdä jo rakennuksen suunnitteluprosessin aikana eikä jälkikäteen rakennuksen jo valmistuttua.