Rakentamisen pysähtyminen kurittaa nyt myös talotekniikkaa
Uudisrakentamisen totaalinen pysähtyminen näkyy jo selkeästi teknisten urakoitsijoiden työtilanteessa. Rakentamisen jälkisuhdanteessa tuleva talotekniikka kärsii uudisrakentamisen äkkijarrutuksesta, mutta korjausrakentaminen tuo vielä toivoa LVI- ja sähköurakoitsijoiden lähitulevaisuuteen. Silti tilauskannan nopea hupeneminen pakottaa vähentämään työntekijöitä.
– Korjausavustuksen vaikutukset alkavat nyt näkyä suunnittelijoiden työpöydillä. Hankkeiden siirtyminen tarjouslaskentaan kestää pari kuukautta ja siitä työkantaan merkittävästi pidempään. On selvää, että asukasdemokratian periaatteita noudattava taloyhtiö ei tähän vauhtiin ehdi, mikäli takaraja on tämän vuoden lopussa. Vuoden viimeisen päivän näennäisaloitus on kosmetiikkaa, jota en usko valtiovallankaan tässä suhdannekuopassa pitkäjänteisempään työllistämiseen tarkoitetulla korjausavustuksella tarkoittaneen, Talotekniikkaliiton toimitusjohtaja Jari Syrjälä sanoo.
Talotekniikkaurakoitsijoiden tilanne uudisrakentamisessa on heikko tai erittäin heikko yli 60 prosentilla vastaajista. Suhdanteen heikkenemistä epäilee puolet vastaajista ja ennallaan pysymistä toivoo neljä kymmenestä. Korjausrakentamisenkaan tila ei ole niin hyvä kuin julkisuudessa on kerrottu. Vain joka viides vastaaja kokee nykytilanteen hyvänä. Tyydyttävä se on 60 ja heikko 20 prosentilla vastaajista. Pääosa uskoo tilanteen pysyvän lähitulevaisuudessa ennallaan tai paranevan jonkin verran.
Vauhdilla huvennut tilauskanta heikentää työllisyyttä
Tilausvirta on heikentynyt nopeasti. Keskimääräinen tilauskanta on tällä hetkellä 3,1 kuukautta, kun se vuosi sitten oli 5,0 ja viime syksynäkin 4,4 kuukautta. Puolen vuoden tähtäimellä tilauskannan kasvuun uskoo vain joka neljäs vastaaja.
Rakennustuotannon hiljentyminen näkyy nopeasti työntarjoamismahdollisuuksissa. Vastanneet yritykset työllistivät viime vuonna keskimäärin lähes 9.400 henkeä ja tällä hetkellä runsaat 8.900 henkeä. Tulevaan syksyyn väki edelleen vähenee runsaalla 400 ihmisellä.
Lomautettuna oli kyselyhetkellä 493 henkilöä, 5,5 prosenttia yhteenlasketusta henkilömäärästä. Sekä vuosi sitten että viime syksynä vastaava luku oli 1,5 prosenttia.
– Korjausrakentamisen kasvun ja aikanaan elpyvän uudisrakentamisen johdosta talotekniikka tarvitsee tulevaisuudessa kaikki ammatti-ihmisensä. Siksi on tärkeää, että työnantajat ja työntekijät yhdessä pohtivat keinoja selvitä tämän taantuman yli, Syrjälä painottaa.
Taloudellisesti viime vuosi oli edelleen hyvä, liikevaihto kasvoi tai pysyi ennallaan 75 prosentilla yrityksistä. Kannattavuus säilyi vielä tyydyttävänä.
Julkisuudessa esitettyihin näkemyksiin verrattuina urakoitsijat ilmoittavat hintojen pudonneen syksystä vain vähän, reilut 6 prosenttia. Liuku jatkuu vastaajien arvion mukaan 2 prosentin vauhdilla ensi syksyyn.
Kysynnän vähenemisestä johtuen tarjousaktiivisuus on noussut 83 prosenttiin. Runsaasta tarjonnasta johtuen läpimenoprosentti on 19.
– Meno on vaimeampaa kuin viime vuonna. Jos joku ei saa vastausta tarjouspyyntöönsä, kannattaa ripeästi uudistaa huutonsa. Kyse ei ole markkinan kuumenemisesta vaan ennakkoon tiedetystä tilapäisestä kapasiteettipulasta ensin suunnittelussa, sitten tarjouslaskennassa ja loppuvuonna tekijöissä, Syrjälä sanoo.
Korjausavustus on tässä vaiheessa näkynyt joka toisen yrityksen palvelujen kysynnässä. Kotitalousvähen-nyksen nostolla ei ole ollut yhtä suurta vaikutusta.
Vilkkaasta keskustelusta ja tukipaketeista huolimatta tilaajien kiinnostus energiatehokkuusasioihin on lisääntynyt vain jonkin verran. Urakoitsijoiden kokemuksen mukaan merkittävästi kiinnostuneita on kymmenesosa ja jonkin verran kiinnostuneita puolet vastaajista.
Kysely lähetettiin maaliskuun puolivälissä 306:lle Talotekniikkaliiton jäsenelle ja siihen vastasi 91 yritystä. Vastanneet yritykset edustavat lähes 90 prosenttia Talotekniikkaliiton jäsenyritysten työvoimamäärästä.
Talotekniikkaurakoinnin arvo oli viime vuonna n. 4,7 miljardia euroa.
