Rakentamisen käänne näkyy LVI-urakoitsijoiden odotuksissa

Rakentamisen suhdannekäänne pistää LVI-urakoitsijat mietteliäiksi lähitulevaisuuden suhteen, vaikka talotekniikan suhdannehuippu saatetaan saavuttaa vasta tänä vuonna.

Korkeasuhdanne on aiheuttanut rakentamiseen ja urakointiin kovia tuloksentekopaineita. Iso osa töistä on otettu kiinteähintaisina urakoina, joten palkankorotukset ja palkkaliukumat yhdessä kohonneiden tarvikehintojen kanssa muodostavat hankalasti ratkaistavan yhtälön.

Isojen kohteiden valmistuminen on lyhentänyt LVI-urakoitsijoiden tilauskantoja ja vähentänyt tarjouskyselyjen määrää. Katseet ovat vaivihkaa kääntymässä uudistuotannosta korjaamiseen, selviää LVI-asennuksen suhdannekatsauksesta.

Rakennuslupien määrä alkoi sekä määrässä että kuutioissa mitattuna laskea kesän 2018 jälkeen, jopa niin voimakkaasti, että media julisti rakentamisen romahtamista. Pudotuksessa on kuitenkin kyse volyymin laskeutumisesta lähemmäs tarpeen mukaista tasoa.

Rakentamisketjun häntäpäässä tulevaan talotekniikkaan aloitusten väheneminen näkyy 6–12 kuukauden viiveellä. Tulevaa kesää odotetaankin jännityksellä.

”Toivottavasti pudotus ei heijastu tuloksiin. Kun ETLA julkisti tiedotteen, että rakentaminen romahtaa, niin muistuttaisin, että rakentamisen taso lähenee ennemminkin normaalia tasoa, jolle alettiin nousta vasta vuonna 2015”, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n toimitusjohtaja Jari Syrjälä sanoo.

Syrjälä huomauttaa, että pitkän aikavälin tavoite asuntorakentamisessa on 30 000 asuntoa vuosittain, kun viime vuonna päästiin jopa 44 000 asuntoon. Jos nyt povataan 39 000 asunnon rakentamista, ei tilanne aivan huono ole.

”Urakoitsijoiden toiveissa onkin uudistuotannon hallittu ja loiva lasku. Historia tosin osoittaa, että rakentamisen suhdannekäänteet ovat jyrkkiä: ylös ja alas on menty pystysuoraan. Riskejä lisäävät hidastunut asuntokauppa ja kasvava myymättömien uusien asuntojen varasto, jotka vaikuttavat perustajaurakoitsijoiden maksukykyyn.”

Näkymät hämärät mutteivät synkät

Suhdannekyselyyn vastanneista yrityksistä 80 prosentilla on uudisrakentamisen tilanne vielä hyvä tai vähintäänkin tyydyttävä. Korjausrakentamisessa tilanne on sitäkin parempi, vain 14 prosentilla tilanne on heikko.

Sen sijaan jopa 68 prosenttia arvioi korjausrakentamisen laskevan tyydyttävälle tasolle syksyä 2019 kohden. Myös äskettäin julkaistu ROTI 2019 –raportti paljastaa, että korjausvelka on edelleen kasvussa.

”Korjausrakentamisessa putkiremonttien määrä kasvaa tasaisesti. Tällä hetkellä eniten korjataan 1960-luvulla ja sitä ennen rakennettuja taloja, mutta lisääntyvässä määrin remonttiin ovat tulossa 1970- ja 1980-lukujen talot. 2020-luvulla putkiremontin tarpeessa on vuosittain jopa 30 000 asuntoa”, Syrjälä sanoo.

Hän muistuttaa taloyhtiöitä ennakoinnista, säädöistä ja huollosta, joita usein laiminlyödään. Korjaamiseen siirtyy uudisrakentamisesta resursseja, mutta olisi harhaa luulla, että sekään on mikään hillotolppa urakoitsijoille.

Ala on kärsinyt toimihenkilöpulasta vuosikausia, ja joillakin alueilla on niukkuutta myös asentajista. Vaikka suhdanne on jäähtymässä, yritykset eivät ole vähentämässä työvoimaa.

Suhdannepoimintoja
  • Uudisrakentamisen suhdannetilanne oli hyvä 48 prosentilla vastaajista, mutta yli puolet ennusti laskeutumista tyydyttävälle tasolle syksyllä 2019.
  • Korjausrakentaminen on hyvällä tasolla 46 prosentilla, ja jopa 68 prosenttia arvioi hyvän tason laskevan syksyä kohden.
  • Yritysten täystyöllistävä tilauskanta on keskimäärin 5,1 kuukautta.
  • LVI-henkilöstöstä on lomautettuna 1,7 prosenttia, mikä käytännössä tarkoittaa täystyöllisyyttä.
  • Korjausrakentamisen osuus liikevaihdosta (42 prosenttia) on ohittanut uudisrakentamisen (40 prosenttia).
  • LVI-urakoinnin kannattavuus oli hyvä 35 prosentilla vastaajista, kun vielä syksyllä 2018 lukema 16 prosenttia.

 LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n maaliskuussa 2019 toteuttamaan LVI-asennuksen suhdannekyselyyn vastasi 83 jäsenyritystä. Vastausprosentti oli 28.

 Heikki Heikkonen

Jätä kommentti

*

*