Rakentajista entistä useampi on suomalainen
Rakentamisen nopea nousu muutaman taantumavuoden jälkeen näkyy työmaiden kokonaisvahvuuden voimakkaana kasvuna.
Rakennusyritykset ovat sopeutuneet kysynnän äkilliseen kasvuun käyttämällä aliurakointia selvästi aiempaa enemmän. Ulkomaalaisten osuus työvoimasta ei kuitenkaan ole enää kasvanut. Se on jopa pienentynyt talonrakentamisessa kaikilla alueilla ja pysytellyt ennallaan infrarakentamisessa. Tiedot käyvät ilmi Rakennusteollisuus RT:n tuoreimmasta työvoimakyselystä.
Rakentamisen nopea nousu muutaman taantumavuoden jälkeen näkyy työmaiden kokonaisvahvuuden voimakkaana kasvuna. Viime marraskuun alussa RT:n jäsenyritysten talonrakennustyömailla työskenteli kaikkiaan runsaat 46 000 henkilöä, mikä on lähes puolet enemmän kuin kolme vuotta sitten, jolloin kysely tehtiin edellisen kerran. Valtaosa kasvusta on Uudeltamaalta, jossa on käynnissä poikkeuksellisen mittavia hankkeita.
Kapasiteettia on saatu nopeasti lisättyä aliurakoinnin avulla. Talonrakentamisessa oman työvoiman osuus on vähentynyt 21 prosenttiin ja infrarakentamisessa 45 prosenttiin. Rakennusteollisuus RT:n työmarkkinajohtajan Tapio Karin mukaan aliurakoinnin ja vuokratyövoiman käytön yleistyminen on rakentamisessa pitkäaikainen suuntaus, koska niiden avulla toiminta joustaa tehokkaammin nopeasti muuttuviin tilanteisiin.
Aliurakoitsijoiden työntekijöistä huomattavasti isompi osa on ulkomaalaisia kuin pääurakoitsijoiden omilla palkkalistoilla olevasta henkilöstöstä. Ulkomaisen työvoiman osuus koko työvoimasta ei ole kuitenkaan enää kasvanut käsi kädessä aliurakoinnin kanssa. Pääurakoitsijat ilmoittavat kyselyssä paitsi oman työvoimansa myös aliurakoitsijoidensa ja vuokratyöntekijöidensä tiedot.
Joka neljäs
Järjestäytyneiden pääurakoitsijoiden talonrakennustyömailla keskimäärin joka neljäs työntekijä on Uudellamaalla ulkomaalainen, kun kolme vuotta aiemmin ulkomaalaisia oli joka kolmas. Muualla Suomessa ulkomaalaisten osuus on laskenut kymmenestä viiteen prosenttiin. Infrarakentamisessa keskimäärin joka kymmenes työntekijä on ulkomailta osuuden ollessa vastaavasti suurempi Uudellamaalla ja pienempi maakunnissa.
”Rakentamisen vilkastuminen ei siis ole perustunut vain ulkomaisen työvoiman suurempaan käyttöön, vaan syntyneistä työpaikoista entistä useampi on mennyt suomalaisille. Myös osa ulkomaisista rakentajista on asettunut maahamme pysyvästi ja saanut Suomen kansalaisuuden. Todennäköisesti pakollinen veronumero ja ilmoitusmenettely ovat suitsineet ulkomaisten keikkatyöläisten lähettämistä Suomeen”, Kari toteaa.
Rakennusyrityksissä tiedetään nykyisin entistä tarkemmin, keitä työmailla työskentelee sekä miten työehdot ja veronmaksu hoituvat. Vuodesta 2013 lähtien kaikilla rakennustyömailla työskentelevillä on oltava veronumero ja heidät on merkittävä veronumerorekisteriin.
Lisäksi vuonna 2014 voimaan tullut laki ilmoitusmenettelystä edellyttää, että aliurakoitsijat ilmoittavat työmaan työntekijätietonsa kuukausittain päätoteuttajalle. Päätoteuttaja puolestaan on velvollinen pitämään luetteloa työmaan kaikista työntekijöistä ja ilmoittamaan tiedot kuukausittain verottajalle.
