Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi valmistunee alkuvuodesta

Osana ohjelmaa on Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) päivitys. Direktiivin päivitykseen on vaikuttanut voimakkaasti myös Venäjän hyökkäyssodan jälkeen laadittu REPowerEU-suunnitelma, jonka tavoitteena on tehdä EU:sta energiaomavarainen. Nykyinen rakennusten energiatehokkuusdirektiivi on vuodelta 2018. Euroopan komissio julkaisi ehdotuksensa direktiivin päivitykselle joulukuussa 2021 ja parlamentti hyväksyi oman kantansa keväällä 2023. Tämän jälkeen käynnistetyt kolmikantaneuvottelut on saatu päätökseen 7.12.2023. Direktiivi hyväksytään vielä Euroopan komissiossa ja parlamentissa alkuvuonna 2024, kerrotaan Green Building Council Finland ry:n tiedotteessa.

Uusia tavoitteita ja kansallinen korjausrakennussuunnitelma

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä asetetaan uusia tavoitteita asuinrakennusten ja muiden kuin asuinrakennusten minimienergiatehokkuudelle, velvoitetaan jäsenvaltioita tukemaan omistajia energiatehokkuusremonttien rahoituksen saamisessa, asetetaan teknisiä vaatimuksia energiatehokkuusremonteille, asetetaan aurinkopaneelien asennusvelvoitteita sekä esitellään direktiiville uusia vaatimuksia elinkaaren hiilijalanjälkeen ja rakennusten sisäilmaan liittyen.   Jäsenvaltioiden on laadittava kansallinen korjausrakennussuunnitelma, jossa ilmenee, miten asetetut tavoitteet tullaan toteuttamaan, tiedotteessa kerrotaan.

Korjattavan rakennuskannan osuus kasvaa asteittain

Muiden kuin asuinrakennusten osalta jäsenvaltioiden on määritettävä minimienergiavaatimukset, jotka ylittävät rakennukset on remontoitava vaatimusten mukaiseksi asteittain: 16 prosenttia tämän hetken huonoimmasta kannasta 2030 mennessä ja 26 prosenttia tämän hetken huonoimmasta kannasta vuoteen 2033 mennessä.

Jäsenvaltiot voivat hakea poikkeuksia tietyille rakennustyypeille. Asuinrakennusten osalta kokonaisenergiankulutusta on vähennettävä 16 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja 20–22 prosenttia vuoteen 2035 mennessä vuoden 2022 tasosta.

Tämän jälkeen energiankulutusta on vähennettävä erikseen määritellyn jäsenvaltiokohtaisen progressiivisen prosentin verran hiilineutraaliuteen asti. Asuinrakennusten osalta on kuitenkin varmistettava, että 55 prosenttia primäärienergiansäästöstä aiheutuu remonteista, jotka kohdistuvat 43 prosenttia heikoimman energiatehokkuuden asuinrakennuksista.

Uutena hiilijalanjäljen elinkaariohjaus

Hiilijalanjäljen elinkaariohjaus tuodaan uutena elementtinä osaksi rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä. Euroopan komissio tavoittelee julkaisevansa delegoidun asetuksen hiilijalanjäljenarviointimenetelmien harmonisoinnista vuonna 2025. Jäsenvaltiota velvoitetaan esittämään rakennusten hiilijalanjäljen elinkaariarvioinnin tiekartat, joissa esitellään eri rakennustyypeille ja ilmastoille voimaan tulevat hiilijalanjäljen raja-arvot vuoteen 2027 mennessä. Elinkaaripäästöt olisi raportoitava yli 1000 neliön uudisrakennushankkeissa vuodesta 2028 alkaen ja kaikissa uudisrakennushankkeissa vuodesta 2030 alkaen. Vuodesta 2030 alkaen astuisivat voimaan myös jäsenvaltiokohtaiset raja-arvot. Suomessa hiilijalanjäljen elinkaariohjauksesta säädetään olemassa olevassa rakennuslaissa, joten direktiivistä ei aiheudu merkittäviä lisävaatimuksia.

Aurinkopaneelien asennusvelvoite

Aurinkopaneelien asennusvelvoite on lisätty rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin osana REPowerEU-suunnitelmaa. Tavoitteena on hajauttaa energiantuotantoa ja tuoda EU:ta lähemmäksi energiaomavaraisuutta. Vuoden 2026 loppuun mennessä aurinkopaneelijärjestelmä olisi asennettava kaikkiin uusiin julkisiin rakennuksiin ja yli 250 neliön uusiin muihin kuin asuinrakennuksiin.

Velvoite laajenisi vuoden 2027 loppuun mennessä olemassa oleviin yli 2000 neliön julkisiin rakennuksiin ja olemassa oleviin yli 500 neliön muihin kuin asuinrakennuksiin rakennuslupaa vaativan peruskorjauksen tai energiasaneerauksen yhteydessä. Vaatimusta laajennettaisiin edelleen vuoden 2028 loppuun mennessä koskemaan yli 750 neliön ja vuoden 2030 loppuun mennessä yli 250 neliön olemassa olevia julkisia rakennuksia. Asuinrakennuksia velvoite tulisi koskemaan vuoden 2029 loppuun mennessä rajoittuen kuitenkin uudistuotantoon ja katollisiin pysäköintilaitoksiin.