Rakennusten energiaseminaari: Uutta ajattelua energiarintamalla

Rakennusten energiaseminaari nosti jälleen esille uutta ajattelua ja kipeitäkin aiheita. Energiaa on säästettävä, mutta missä ja miten sitä kannattaa tuottaa?

Suomen kansainväliset velvoitteet ilmastonmuutoksen torjumiseksi on yleisellä tasolla helppo hyväksyä. Toimenpidetasolla sen sijaan on syytä miettiä, kuinka laskemme päästöt ja voisimmeko tehdä hyvää toisaalla ja laskea sen hyödyksemme täällä.

Analogiaa löytyy lähihistoriasta, kun Suomi on panostanut muun muassa Pietarin jätevedenpuhdistukseen. Ajatus on ollut, että samalla euromäärällä saadaan paljon isompi vaikutus keskittämällä tarmo yhteen isoon hankkeeseen kuin patoamalla ojia pitkin Suomenlahtea.

St1:sen hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen antoi tästä hyviä esimerkkejä. Jos suomalaiset investoisivat Afrikan mantereelle aurinkoenergiaan pohjautuvaa teknologiaa, olisi sillä parhaimmillaan huima vaikutus sekä hiilidioksidipäästöihin että paikalliseen kansantalouteen. Sivutuotteena syntyisi vielä puhdasta juomavettä ja muuta varsin tarpeellista.

Anttonen ehdotti demo-projektia, jonka vaikuttavuutta voitaisiin mitata ja sama ehkä toistaa myöhemmin suuremmassa mittakaavassa: ”Let´s make Sahara green again”.

Toisinpäin laskien, mikäli Suomessa halutaan varastoida esimerkiksi sähköä vaikka vain yhden prosentin verran kulutuksestamme, vaatisi tämä 850 miljardin euron investoinnin. Ei tarvitse olla insinööri todetakseen tällaisten vaihtoehtojen kannattamattomuuden, vaikka hinta tuosta putoisikin.

Lämpöpumput kaupunkimittakaavassa

Nivoksen toimitusjohtaja Esa Muukka kertoi paikallisen energialaitoksen sopeutumisesta uuteen energiamaailmaan. Mäntsälän Sähkön pohjalta syntynyt yhtiö lähti ratkaisemaan asiakkaidensa ongelmia ja tarpeita niin sähkön- kuin lämmön osalta.

Lopputuloksena on yritys, joka on Pohjoismaiden kuudenneksi suurin lämpöpumppuyritys. Sen lisäksi oman tuotekehityksen ja yritteliäisyyden ansiosta Mäntsälään saatiin venäläinen hakukoneyhtiö Yandex, jonka hukkalämpöä hyödynnetään laajalti paikallisessa lämmöntuotannossa. Sen ansiosta muun muassa maakaasun käyttö puolittui.

”Myös maatilat voisivat olla omavaraisia energian suhteen jo nyt. Minä uskonkin hajautettuun energiantuotantoon, ja pidän hölmönä investoida kahdeksan miljardia euroa sähköverkkoon, että viimeinenkin mummonmökki saadaan suoran sähkölämmityksen piiriin”, Muukka toteaa.

Aurinkosähkö kannattavaksi

Solnet Group B.V:n toimitusjohtaja Arttur Kulvik kertoi, että aurinkosähkön hyödyntäminen isossa mittakaavassa pitäisi olla helppo päätös. Etenkin kaupan kiinteistöissä, joissa kesäaikainen sähkönkulutus on suurta, eli kulutusprofiili on aurinkosähkön kannalta edullinen. Suuret kattopinta-alat vielä edesauttavat investoinnin toteuttamista.

”Aurinkosähkö on taloudellisesti järkevintä silloin, kun kaikki tai lähes kaikki tuotettu sähkö kulutetaan paikan päällä. Oman tuotannon hyödyntäminen tuo kustannussäästöjä sähköstä, siirtomaksusta ja verosta. Verkosta ostettu sähkö maksaa noin 60–80 €/MWh”, Kulvik sanoo.

”Yli oman tarpeen tuotetun sähkön voi myydä verkkoon. Mutta silloin sen hinta on vain noin 25–35 €/MWh, sillä korvaus saadaan vain sähkön osuudesta.”

Jos järjestelmään lisätään älyä sekä käyttöön että komponenttipuolelle, edut kasvavat entisestään. Esimerkkeinä Kulvik esitteli Turussa sijaitsevaa kauppakeskusta ja Ilmarisen pääkonttoria Helsingissä.

Kauppakeskuksen älykäs aurinkovoimala tuottaa 16 prosenttia kiinteistön vuosikulutuksesta ja aurinkoisina kesäpäivinä lähes 60 prosenttia kiinteistön käyttämästä sähköstä. Pääkonttorin voimala tuottaa 15 prosenttia kiinteistön vuosikulutuksesta ja aurinkoisina kesäpäivinä lähes 50 prosenttia kiinteistön käyttämästä sähköstä.

Kuvassa: Vahvoja kannanottoja ja edistyksellisiä näkemyksiä energiapolitiikkaan tarjosivat Mika Anttonen, Esa Muukka ja Arttur Kulvik. Puheenjohtajana toimi Granlundin toimitusjohtaja Pekka Metsi.

Teksti ja kuva Heikki Heikkonen