Finlandia-talolla pidettyyn Rakennusten energiaseminaariin 2016 osallistui yli 600 rakennusten energia-alan ammattilaista.
Kolmatta kertaa järjestetyn Rakennusten energiaseminaarin painopiste oli uusissa energiatehokkuusvaatimuksissa ja niiden viemisessä käytäntöön.
Seminaarin alkuun professori Markku Ollikainen esitelmöi Pariisin ilmastosopimuksen konkreettisista vaikutuksista Suomeen.
Elinkeinoministeri Olli Rehn selvitti puolestaan rakennusten roolia hallituksen energiastrategiassa.
Seminaarissa kuultiin myös, miten nollaenergiarakennukset ja lähes nollaenergiarakennukset ovat määritelty muissa Pohjoismaissa ja miten rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muut vaatimukset on pantu täytäntöön. Kuvassa professorit Ivo Martinac, Natasa Nord, Bjarne Olesen ja Olli Seppänen.
Rakennusneuvos Teppo Lehtinen kertoi, rakentamismääräysten asetusluonnoksista. Lausuntojen keskeisiksi teemoiksi olivat nousseet rakennuksen energiankäytön taserajan määrittely, energiamuotokertoimien käyttö ja niiden lukuarvot. Myös sisäilmakysymykset, painovoimaisen ilmanvaihdon mahdollistaminen, rakennusmateriaalien kohtelu, elinkaaritarkastelu, resurssitehokkuus, kiertotalous, säädöstasot sekä termit olivat esillä.
Rakennusneuvos Pekka Kalliomäen mukaan suunnittelun ja rakentamisen keskiössä tulisi olla hyvän sisäilmaston toteuttaminen. Uuden rakennuksen sisäilmastoa ja ilmanvaihtoa koskevan säädöksen valmistelussa sisäilman laatutaso ehdotetaan pidettäväksi nykyisellä tasolla. Ilmavirtojen tarpeenmukaista ohjausta korostetaan entisestään. Luonnoksessa todettiin myös, että ilmanvaihdon suodatuksen taso on suunniteltava sisäilman laatutason ja ulkoilman laadun perusteella. Asunnoista ulospuhallusilman johtaminen ulos rakennuksen seinästä on mahdollista, jos siitä ei aiheudu haittaa rakennuksen käyttäjille tai ympäröiville rakennuksille. Ilmanvaihdon suunnittelussa lähtökohdaksi tulee ilmavirtojen tasapaino. Ilmanvaihtojärjestelmän toiminnan varmistamiseksi rakenteiden ilmanpitävyyden merkitys korostuu.
Seminaarin tunteita nostattavin debatti käytiin professori Juha Vinhan (vas) ja tekniikan lisensiaatti Mika Vuolteen välillä. Omassa esitelmässään Vuolle totesi myös, etteivät uudet asetusluonnokset kiristä merkittävästi nykyisiä energiatehokkuusvaatimuksia ja muistutti, että Suomen vaatimukset ovat samaa tasoa kuin muissa Pohjoismaissa. Poikkeuksena tähän on Tanska, jossa vaatimukset ovat selvästi tiukemmat. Vinha ei pitänyt energiatehokkuusvaatimusten vaikutuksia pelkästään myönteisenä. Hän totesi, että rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on muodostunut nykyisessä rakentamisessa yhä haasteellisemmaksi, kun samanaikaisesti on pidettävä kiinni hyvästä sisäilman laadusta ja asumismukavuudesta. Hän käsitteli esityksessään mm. rakenteiden kosteusteknistä toimintaa ja vikasietoisuuden heikkenemistä, vuoto- ja korvausilman mukanaan kuljettamia epäpuhtauksia, tilojen ylilämpenemistä sekä taloteknisten järjestelmien määrän kasvua.
Kiinteistöpäällikkö Sari Hildén Helsingin Kaupungilta näki ongelmana, että energiatehokkuusvaatimukset ovat viime vuosina muuttuneet niin usein ja paljon, ettei alan osaamistaso ole pysynyt perässä. Huoli koski niin suunnittelijoiden, rakennuttajien, rakentajien kuin kiinteistöjen ylläpitäjienkin tietotaitoa. Hän totesi, että vaikka rakennukset suunnitellaan vaatimukset täyttäviksi, rakennukset eivät käytännössä täytä niille asetettuja vaatimuksia.
Seminaari päättyi professori Peter Lundin katsaukseen tulevaisuuden energiatekniikasta ja -ratkaisuista. Hänen painotti, että energiatehokkuuden parantaminen luo edelleen runsaasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Seminaarin järjestivät Suomen LVI-liitto, VVS Föreningen i Finland ja Sisäilmayhdistys osana FINVACin toimintaa, professori Olli Seppäsen johdolla. Seminaarin yhteydessä oli johtavien rakennusten energia-alan yritysten tuotteiden ja palveluiden näyttely.
Ajankohtaista tietoa alamme kehityksestä ja uutisista. Talotekniikka-lehden uutiskirjeellä on jo yli 3000 tilaajaa.
Lue tietosuojaselosteestamme, miten Talotekniikka suojaa ja käsittelee tietojasi.
