Rakennusliiton Harjuniemi löysäisi kaavamääräyksiä
Liian tiukat kaavamääräykset esimerkiksi kerrostalon runkomateriaalin osalta saavat tuomion Rakennusliiton puheenjohtajalta Matti Harjuniemeltä. Hänen mielestään rakennusmateriaalin valinnassa ratkaiskoon ennen muuta käyttäjän etu.
”Rakentamisen päättäjiä ja rakentajia haastetaan nykyisin materiaalivalintoihin asiatietoon, mutta joskus myös mielikuviin ja omalaatuisiinkin perusteisiin vedoten. Kyllä sitten syntyykin mielenkiintoisia päätöksiä. Eivätkö kulmakarvat hieman kohoakin, kun esimerkiksi kerrostalon runkomateriaali määrätään kaavassa”, kysyi Harjuniemi.
Suomalaista rakennusalaa on morkattu puun käytön vähäisyydestä. Mistä lienee kysymys? Onhan puun markkinaosuus kaikesta Suomen rakentamisesta 40 prosenttia, kun Euroopassa osuus on maasta riippuen 4-9 prosenttia.
”Omakotitalojen runkomateriaaleissa puulla on 80 prosentin markkinaosuus ja omakotitalojen puuverhouksissa 70 prosentin osuus. Rivitalorungoista 60 ja verhouksista 50 prosenttia on puuta. Lähes kaikki vapaa-ajan rakennukset tehdään puusta, kuten suurin osa maatalousrakennuksista.”
Harjuniemen mukaan puu on kustannuksiltaan kilpailukykyinen vaihtoehto pienimuotoisessa rakentamisessa.
”Käyttäjät ja rakentajat ovat kyllä tienneet, mitä rakennusmateriaaleja mihinkin käytetään. Niin kuuluukin olla: Käyttäjän etu on, että kuhunkin tarkoitukseen valitaan siihen parhaiten sopiva materiaali. Puun käyttö onkin rakentamisessa melko lailla ”tapissa”.”
Harjuniemi muistutti, että nimenomaan metsäteollisuus näkee kerrostaloissa, julkisissa rakennuksissa ja teollisuusrakentamisessa markkinapotentiaalia.
”Näillä aloilla puun osuutta pitää siis voida lisätä. Ovatko rakentajat siis toimineet tähän asti väärin, kun kerrostalot on tehty kivestä, betonista ja tiilestä tai kun hallien runkoina käytetään myös terästä?”
Puuta toki riittää
Suomen metsien kestävät käyttömahdollisuudet ovat 72 miljoonaa kuutiometriä, josta puuta korjataan teolliseen käyttöön noin 56 miljoonaa kuutiota. Käytettävää hiilinielua jäisi siis noin 16 miljoonaa kuutiometriä.
Harjuniemin kysyy, mitä tapahtuu tälle biomassalle, jos puukerrostalojen markkinaosuus kasvaisi 20 prosenttiin rakennettavista kerrostaloista? Sehän on esitetty tavoitetilana. Hyppäys tarkoittaisi puun käytön vuotuista 200.000 kuutiometrin kasvua, joka on kaksi prosenttia Suomen sahojen vuosittaisesta 10 miljoonan kuution tuotannosta, tietenkin sillä edellytyksellä, että käytettäisiin kotimaista puuta. Samalla, kun betoni korvattaisiin puulla ja kipsilevyllä, vähenisivät kasvihuonepäästöt noin 0,03 prosenttia. Sementin valmistushan tuottaa nykyisellään yhden prosentin Suomen hiilidioksidipäästöistä.
Harjuniemen mukaan rakennusalaa moititaan aiheellisesti myös käyttäjän laiminlyönnistä. Siksi alan kuuluukin harkita myös materiaalivalintoja ennen kaikkea käyttäjän edun, ei pelkästään esimerkiksi metsäteollisuuden tai valtiollisten, suhdanteiden mukaan vaihtelevien politiikkalinjausten näkökulmasta.
