Rakennus kertoo pian itse, milloin toimitilat pitää siivota 

Parhaimmillaan älykkään talotekniikan avulla voidaan helpottaa  esimerkiksi  toimistojen valaistusta, siivousta ja tilojen mitoitusta.

Ympäristöministeriön KIRA-digin rahoittamassa kokeiluhankkeessa rakennettiin älykkään talotekniikan pilottiympäristö Aalto-yliopiston Otaniemen kampukselle. Pilottiympäristössä kokeiltiin esimerkiksi erilaisia tapoja seurata tilojen käyttömääriä ja tilojen olosuhteiden säätämistä ihmisten mukaan.

Älykästä talotekniikkaa ei ole helppoa sijoittaa valmiisiin taloihin, sillä eri talotekniikkaratkaisujen yhteensovittaminen on vaikeaa. Nykyiset talotekniikkaratkaisut eivät juurikaan vielä keskustele keskenään.

”Paras tapa saada älykäs talotekniikka yleistymään, on kehittää rajapintoja, joiden avulla eri ratkaisut voivat välittää tietoa toisilleen. Tämä on keskeistä älykkään talotekniikan yleistymisen kannalta”,  Aalto-yliopiston työelämäprofessori  Jaakko Ketomäki  arvioi.

Tilojen käytön seurantaan useita vaihtoehtoja  

Varauskalenteri ei yleensä kerro koko totuutta tilojen käytöstä tai siitä, kuinka monta ihmistä tilassa todellisuudessa on.  Pilottiympäristössä oli mahdollista kokeilla käyttöasteen seurantaa — yhdessä kokoushuoneessa voitiin seurata kamera-anturin avulla sitä, miten paljon tilaa todellisuudessa käytetään.

Huoneisiin oli myös asennettu hiilidioksidianturit sekä valaisimien yhteyteen läsnäoloanturit. Tekeillä olevassa väitöstutkimuksessa mallinnettiin sitä, miten antureilla kerätyistä tiedoista saadaan arvioitua huoneen todellinen käyttöaste.  Erään testihuoneen ilmanvaihtoa taas  pystyttiin ohjaamaan käyttäjämäärän mukaan.

Tietoa tilojen todellisesta käyttöasteesta voidaan hyödyntää esimerkiksi järjestämällä siivous sen mukaan, mitä tiloja oli käytetty. Lisäksi seurannan avulla voidaan arvioida, onko tilojen käyttäjällä, esimerkiksi yrityksellä, oikeankokoiset tilat käytössä. Jos tilat olivat esimerkiksi jatkuvasti tyhjillään, pienemmät tilat voisivat olla riittävät.

”Seuraava askel olisi ennustaa  tilojen  käyttäjämääriä  etukäteen, mutta tämä on osoittautunut vaikeammaksi, vaikkakin osin mahdolliseksi.  Nykyinen käyttö ei välttämättä kerro tulevasta käytöstä kaikkien tilojen osalta. Tietynlaisissa tiloissa käyttö voi kuitenkin olla hyvin samankaltaista eri päivinä”, Ketomäki  sanoo.

Vaihtuva työpiste ja silti sopivat olosuhteet 

Monissa yrityksissä on luovuttu vakituisista työpisteistä. Sen sijaan ihmiset valitsevat paikkansa vapaasti. Älykäs talotekniikka voi ohjata ihmiset paitsi vapaille paikoille, myös sellaisiin tiloihin, jossa on kullekin työntekijälle sopivat olosuhteet. Toiset esimerkiksi työskentelevät mieluummin viileämmässä kuin toiset.

Ihminen voi myös toimia anturina, jonka mukaan vaikkapa valoa ja lämpötilaa säädetään. Tiedot voi selvittää joko suoraan kysymällä arviota tai mittaamalla osaa ihmisistä. Se kannattaa, sillä tuottavuuden parantaminen voi tuoda isoja säästöjä.

”Tyypillisen toimiston kuluista noin 8 prosenttia menee kiinteistön vuokraan ja energiaan. Työvoimaan taas menee noin 88 prosenttia kuluista. Jos olosuhteet saadaan työntekijän kannalta sopiviksi, päästään vaikuttamaan työvoimakuluun. ”

Älykkääseen talotekniikkaan liittyy olennaisesti myös ihmiskeskeinen valaistus (HCL Human Centric lighting). Ihmiskeskeisellä valaistuksella tilojen valaistusta säädetään ihmisten tarpeiden mukaan.

Esimerkiksi Meilahden sairaalan ikkunattomassa valvomotilassa testattiin valaisinten erilaisia värilämpötiloja. Työntekijät kokivat, että valaistus tuki työntekoa ja se koettiin miellyttäväksi. Täysin selvää ei ole, perustuuko kokemus valon vaikutuksiin vai lumevaikutukseen, mutta aiemmissa tutkimuksissa valon on todettu vaikututtavan vireystilaan.

Talotekniikan pilottiympäristön yhteydessä tehtiin myös useita diplomitöitä:

  • Laura Remes, diplomityö, Älykkään talotekniikan ja ihmiskeskeisen valaistuksen hyödyt ja niiden todentaminen
  • Faisel Usman, diplomityö, Development of a User Centered Based user interface for building automation control
  • Riku Aalto, diplomityö, Ihmiskeskeinen valaistus – tapaustutkimus
  • Klaus Hamara, Reaaliaikaisen anturidatan yhdistäminen rakennuksen tietomalliin

 

Katso Talotekniikan videolta, miten Ketomäki esitteli hanketta marraskuussa 2018.

 

Lue myös:

KIRA-digissä onnistuneita kokeiluhankkeita

KIRA-digin kokeiluista lähes puolet jatkaa

 

 

Jätä kommentti

*

*