Puupölyn terveyshaittoja voi ehkäistä ennalta – päivitetty opas avuksi työpaikoille

Muuttunut lainsäädäntö edellyttää työpaikkojen kiinnittävän entistä enemmän huomiota puupölyn hallintaan. Ennakoivilla toimilla voidaan vähentää sairauspoissaoloja ja terveyshaittoja sekä lisätä työtyytyväisyyttä ja työpaikan vetovoimaisuutta.

Työterveyslaitos ja Työturvallisuuskeskus ovat päivittäneet Puupölyn hallinta puuteollisuudessa -oppaan.

– Vaikka kyseessä on luonnontuote, puupölyn mahdollisesti aiheuttamat haitat pitää ottaa vakavasti. Oireet voivat aiheuttaa sairauspoissaoloja, ja ne ovat luonteeltaan sellaisia, että elämänlaatu kärsii, sanoo asiantuntija Markku Tolvanen Työturvallisuuskeskuksesta.

Puupöly voi aiheuttaa esimerkiksi silmien ja hengitysteiden ärsytysoireita, pitkittynyttä nuhakuumetta ja ärsytysihottumaa sekä allergista nuhaa ja astmaa. Harvinaisia työperäisiä ammattitauteja ovat nenän, nenän sivuonteloiden ja nenänielun syövät.

– Puualalla on Suomessa merkittävä rooli, joten meidän on tärkeää pitää huolta alan työntekijöistä, sanoo johtava asiantuntija Tuula Liukkonen Työterveyslaitoksesta.

Puupölyongelmaa ei ratkaista vain henkilösuojaimilla

Oppaassa korostetaan, että pelkät hengityksensuojaimet eivät ole riittävä toimenpide puupölyn hallinnassa.

Ensisijaisesti tulisi pyrkiä vaikuttamaan pölypäästön määrään esimerkiksi valitsemalla mahdollisimman vähän pölyä tuottavia työstömenetelmiä ja minimoimalla paineilmapuhalluksen käyttö siivouksessa.

Mikäli näin ei päästä haluttuun lopputulokseen, estetään pölyn leviäminen. Oppaassa esitetään yksityiskohtaisia ohjeita, joilla voi tehostaa erilaisten puuntyöstökoneiden pölynpoistoa. Pienilläkin investoinneilla voidaan päästä hyvään tulokseen.

Kolmas vaihe pölyn hallinnassa on työntekijöiden kouluttaminen ja ohjaaminen sekä pölyaltistumista vähentävät työjärjestelyt. Myös henkilönsuojaimia saatetaan joutua käyttämään tilanteissa, joissa liiallista altistumista ei voida muuten estää.

– Hengityksensuojaimia ei ole tarkoitettu jatkuvaan käyttöön. Ne kuormittavat aina työntekijää. Tarvitsemme työpaikoille ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, tehokasta siivoamista sekä teknisiä ratkaisuja, joilla vähennetään puupölylle altistumista ja sen mahdollisesti aiheuttamia haittoja, sanoo Tuula Liukkonen.

Muuttunut lainsäädäntö tutuksi oppaan avulla

Puupölyn hallintaoppaan edellinen painos julkaistiin vuonna 2010, ja nyt sen päivittäminen tuli ajankohtaiseksi muuttuneen lainsäädännön takia.

Vuonna 2020 Suomessa astui voimaan Euroopan Unionin asettama uusi ja sitova raja-arvo kovapuupölylle eli lehtipuupölylle.

Myös ASA-laki muuttui niin, että kaikelle lehtipuupölylle työssään altistuvat tulee ilmoittaa ASA-rekisteriin eli syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteriin. Aiemmin ilmoitusvelvollisuus koski vai tammen ja pyökin pölylle altistumista.

– Esittelemme oppaassa uudistuneen lainsäädännön, tuomme esiin puupölyaltistumiseen liittyviä riskejä ja kuvailemme pääperiaatteet pölynhallintaan. Oppaan edellisessä versiossa esitetyt pölynhallinnan periaatteet ovat edelleen käyttökelpoisia, sanoo Tuula Liukkonen.

– Oppaan pohjalta laadittua tiivistä ja käytännönläheistä tietokorttia voi käyttää tarkistuslistana, kun arvioidaan työpaikalla jo toteutettuja ja vielä tarvittavia pölyn hallintaratkaisuja, toteaa Markku Tolvanen.

Opas päivitettiin Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen yhteistyönä. Neuvoa-antavana taustaryhmänä toimi Puuteollisuuden työalatoimikunta.