Pullonkauloja riittää energiatehokkuuden edistämisessä
Kauhuskenaariossa rakennushankkeella on kolme suunnitelmaa. Ensimmäisessä suunnitelmassa tunnusluvut on veivattu siten, että hanke menee läpi lupaviranomaisilta. Toinen suunnitelma on laadittu rahakirstun vartijoille. Lopuksi laaditaan suunnitelma, jolla rakennetaan.
Tällaiseen todellisuuteen RAKLI:n toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen ei haluaisi herätä.
Laurikainen korostaa, että todellisen kulutuksen todentaminen on avaintekijä energiatehokkuushankkeiden uskottavuuden kannalta.
”On olennaista, mitkä ovat ne laskentaparametrit, joilla näitä lasketaan, miten riskejä otetaan huomioon ja miten laskelmat vastaavat todellisuutta. Jos laskenta ei näytä, mitä tuleman pitää, se ei ole pitkäjänteinen tie viedä asiaa eteenpäin.”
Joskus on tarpeen innovoida, kokeilla ja kehittää asioita. Mutta kun puhutaan isoista massoista, Laurikainen toivoo yksinkertaisia ja toimivia suunnitteluratkaisuja. Energiatehokkuustavoitteiden on oltava saavutettavissa, rima on asetettava sopivalle korkeudelle.
”Suunnitelmien pitää olla sellaisia, että rakennukset ovat aidosti rakennettavissa, eli ihmiset jotka maata tällä hetkellä rakentavat selviävät hommasta.”
Toistot helpottavat. Tuhannennetta lähes nollaenergiataloaan rakentavat eivät enää paini lastentautien parissa.
”Tämä on uniikkien projektien luvattu toimiala. Tänne pitäisi saada vähän enemmän kokonaisten kantojen ja toiston hyödyntämistä sekä prosessinomaisuutta.”
Vaikka kaikki uudiskohteet olisivat kuinka energiatehokkaita tahansa, suurin vaikuttavuus tulee olemassa olevasta massasta. Laurikainen sanoo, että korjausrakennuspuolelle pitää löytää keinoja, joilla pystytään tekemään pienillä ja varmoilla toimenpiteillä laajaan kantaan isoja muutoksia.
Hän heittää talotekniikka-alalle haasteen:
”Energiatehokkuusprojektien tuotteistaminen, päätöksenteon helpottaminen, läpimenoaikojen lyhentäminen ja virheetön laatu. Näissä on ihan mieletön mahdollisuus tälle alalle! Sille on luvassa loistavia bisnesmahdollisuuksia, joka saa paketoitua hankkeen niin, että taloyhtiö voi tehdä päätöksen investoinnista helposti. Myös ammattimaisille tilaajille tämmöinen sopii enemmän kuin hyvin.”
Säästöä, kyllä kiitos
Energiatehokkuuden eteenpäinviemisessä on Laurikaisen mukaan aina pidettävä mielessä taloudellisuus. Kiinteistönomistaja ei ole kiinnostunut energiatehokkuusinvestoinnista, jos se ei ole kannattava.
”Kiinteistön omistajille kelpaavat kaikki mahdolliset säästöt, joita toimenpiteistä heille koituu. Rahaa ei kuitenkaan halua laittaa rahaa väärään paikkaan, eikä haluta tehdä mitään liian monimutkaista.”
Laurikainen pitää hyvin tärkeänä, että parantamiseen on aina oltava mahdollisuus. Ainakaan sääntelyn ei pidä torpata parannushankkeita edellyttämällä kohtuuttoman arvokkaita investointeja. Sääntelyllä ei myöskään pitäisi rajata keinoja, joilla tavoitteisiin päästään.
Syyni osaamiseen
Laurikainen korostaa, että helppokäyttöisyys on kaiken a ja o. Jos tavallinen asukas ei osaa käyttää energiatehokkuutta lisäävää järjestelmää oikein, ollaan väärällä tiellä. Ja koska kiinteistöjen hoitajissa ja ylläpitäjissä on valtava repertuaari ihmisiä, joiden osaamistaso vaihtelee, järjestelmän pitää olla hallittavissa kokonaisuutena.
Osaamisessa onkin Laurikaisen mukaan yksi todella tiukka pullonkaula. Siirtyminen lähes nollaenergiarakentamiseen tarkoittaa, että asiantuntemusta ja osaamista tarvitaan. Ammattilaisten pitää pystyä päivittämään tietonsa. Päivittämistä pitää tapahtua joka asteella suunnittelusta huoltoon, uudiskohteissa, korjausrakentamisessa – ja kautta maan.
”Tavoitteiden asettamisessa ei riitä, jos pari prosenttia ammattilaisista onnistuu ja saa vietyä energiatehokkuutta eteenpäin.”
Ongelmat osaamisessa kulminoituvat käyttöönottovaiheessa. Mikä on, kun jo kauan sitten vastaanotettua taloa ei saada toimimaan halutulla tavalla?
”Kokemukset ja kohteet ovat ristiriitaisia. Pääkaupunkiseudulla on aivan huippukohteita, joissa ei edelleenkään saada automatiikkaa toimimaan. Kyllä minä tässä kohtaa katson vakavana peiliin koko alan puolesta, että olisiko tässä jotain tehtävissä. Olisiko löydettävissä erilaisia vastuukokonaisuuksia, millä tätä asiaa viedään eteenpäin?”
Kuvassa: Jyrki Laurikainen muistuttaa, että energiatehokkuuden parantaminen ei aina tipahda talotekniikan tehtävälistalle. Myös tilatehokkuudella saadaan paljon aikaan: vähemmän neliöitä samalle porukalle ja energiaa säästyy.
Lue lisää Rakennusten energiaseminaarista:
Rakennusten energiaseminaarin sanoma oli kirkas
Normitalkoista helpotusta energiatehokkuuden edistämiseen
Säädösvalmistelun ongelmakohtia
Energiakaavoitus tarkasteluun
Energiantuotannon ja käytön haasteet kasvavat
