Pitäisikö lvi-asennusten olla luvanvaraisia töitä?

Lvi-alan tekninen kehitys on viime vuosina ollut ripeää ja matkalla lähes nollaenergiarakennuksiin tullaan ottamaan vielä vaativampia loikkia energiankulutuksen ja päästöjen hillitsemiseksi. Tulevat säännökset rohkaisevat talotekniikka-alaa kehittymään ja kehittämään uusia tuotteita, palveluja ja järjestelmiä, jotka puolestaan edellyttävät skarppausta erityisesti asennustöissä. Uusien määräysten tuntemisen lisäksi on hallittava uusi tekniikka. Vanhoilla opeilla ja konsteilla ei tulevista haasteista selvitä.
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on melkein 4 000 toimialaluokkaan lvi-asennukset kuuluvaa yritystä ja näissä lähes 20 000 työntekijää. Vaikka osa yrityksistä ei toimi lainkaan ja merkittävä joukko ei tee talotekniikkatöitä, lvi-asennuksia suorittaa kiinteistöissä kirjava joukko yrityksiä ja näiden asentajia. Osalla on huippunäytöt odotukset ylittävistä lopputuloksista, toiset eivät riehaannu esittelemään kuluttajariitalautakunnan suosituksia.
Putkiremonttitarpeen lisääntyminen on herättänyt voimakkaan kiinnostuksen pari seuraavaa vuosikymmentä kasvavaan markkinaan. Uusia yrityksiä on tullut niin perinteisillä tavoilla kuin uusilla menetelmillä saneerauksia tekevien joukkoon. Kynnys perustaa lvi-asennusyritys on matala eikä vaadi merkittäviä osaamisen tai talouden resursseja. Lähtölaukauksiksi riittävät työttömyys ja starttiraha tai halu kermankuorintaan.
Rakennusluvan vaativissa kohteissa on pätevyysvaatimukset vastaavalle työnjohtajalle (kvv tai iv), mutta asentajille ei ole erityisiä vaatimuksia. Huoltotöille, olivatpa ne miten vaativia tahansa, ei ole henkilöpätevyysvaatimuksia. Pientalokohteissa työnjohtaja on pääsääntöisesti osa-aikainen ja käy paikan päällä tarvittaessa. Työmailla lvi-työt etenevät asentajavetoisesti. Hyvä lopputulos saavutetaan kuitenkin työnjohdon ja ammattitaitoisten asentajien yhteistyöllä, ei paperit kuittaamalla.
Putkiasennusten virheissä voidaan aiheuttaa laajoja vahinkoja, kuten Nokian vesikriisi osoitti: työ- ja käyttövirheiden seurauksina tuhansia ihmisiä sairastui ja kolmen epäillään kuolleen. Oman lukunsa muodostavat tee se itse- miehet ja heidän vielä taitavammat sukulaisensa, jotka näppärästi installoivat sekoittajan tai astianpesukoneen paikoilleen. Koskispullolla tehdyn työn tulokset näkyvät Finanssialan Keskusliiton tilastoissa: 30 000 vuosittain korvattavasta vuotovahingosta yli 5 000 johtuu astianpesukoneiden epäonnistuneista putkikytkennöistä. Myös pesukoneet ja muut kojeet aiheuttavat runsaasti laitevahinkoja. Piilevästä vuotovahingosta seuraa usein rakenteiden kastumisesta ja lahoamisesta johtuvia kosteus- ja homevaurioita.
Kun halvalla tehdään, kalliilla korjataan.
Sähköpuolella asukas saa itse vaihtaa palaneen lampun tai sulakkeen. Varsinaisten sähkötöiden tekeminen on luvanvaraista toimintaa ja vaatii tarpeellisen ammattipätevyyden. Eikä savupiippuja pääse rassaamaan ilman nuohoojan ammattitutkintoa. Ja jotta lvi-yritys voi esimerkiksi asentaa ja huoltaa lämpöpumppuja, urakoitsijalla ja töitä suorittavalla henkilöllä on oltava oikeudet kylmäalan töihin. Perustellusti voidaan kysyä, tulisiko myös kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin sekä omaisuuden säilymiseen vaikuttavien lvi-asennusten olla luvanvaraisia töitä.
Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 ja korjausrakentamisen todennäköisesti 2013 voimaan tulevat säännökset nostavat osaamisvaatimusta. Tavoitteena oleva nollaenergiarakentaminen ei salli virheitä millään tasolla vaan toimenpiteet on tehtävä kerralla oikein. Tulevaisuudessa ihmisasuntojen tekeminen tai korjaaminen ei voi toimia halvimman hinnan ja pitkien urakkaketjujen pohjalta vaan ehdottomaan ammattitaitoon perustuvana.
Nykytilaa tulisikin kehittää siten, että ensin määritettäisiin ne työt, joissa edellytetään ammattiosaamista, ja joita saavat tehdä vain tarvittavan tutkinnon suorittaneet henkilöt. Luvanvaraisten töiden kenttä rakennettaisiin kolmiportaiseksi järjestelmäksi, jolla varmistettaisiin lvi-asennuksen eri vastuuhenkilöiden pätevyys kulloinkin kyseessä oleviin töihin.
Lähtökohtana olisi, että asennusyrityksen perustamiseen tarvitaan lupa. Töiden johto on jo säännelty eli Rakennusmääräyskokoelmassa on määritetty kiinteistön vesi- ja viemäritöistä ja ilmastointitöistä vastaavan työnjohtajan pätevyysvaatimukset. Asentamisen toteuttaisivat alan perustutkinnon suorittaneet tai vastaavat opinnäytteet antaneet vastuuasentajat.
Osaaminen tulisi osoittaa määrävälein. Harkittavaksi tulisi myös, millaisten laiminlyöntien seurauksena pätevyyttä arvioitaisiin uudelleen.
Lukija saattaa ihmetellä, että kun Eurooppa avautuu ja Suomessa pääsääntönä on elinkeinovapaus, Syrjälä olisi sitä nyt rajoittamassa. Suomessa on tälläkin hetkellä runsaasti ohjesääntöisiä toimialoja eli niitä harjoittavilta vaaditaan erityisiä lupia; tällaisia ovat sähköasennuksen lisäksi vaikkapa autokoulu, kiinteistönvälitys ja käytettyjen tavaroiden kauppa. Lisäksi hyvin moniin tehtäviin vaaditaan tutkinnolla osoitettu ammattipätevyys. Elinkeinovapauteen ei voi kuulua ammattitaidottomuudella aiheutettu ihmisten terveyden vaarantaminen, omaisuuden turmeleminen tai ympäristön vahingoittaminen.
Lvi- ja rakennusalojen ohella tilaajatahoilla ja vakuutusyhtiöissä tulisikin käynnistää keskustelu lvi-asennusten luvanvaraisuudesta. Asia on kaikkien osapuolten vahvassa intressissä ja olisi myös omiaan tukemaan Kataisen hallituksen yhdeksi kärkihankkeeksi nostamaa talousrikollisuuden torjuntaa.
Kirjoittaja:Jari Syrjälä
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n toimitusjohtaja ja Rakennusteollisuus RT:n toimialajohtaja