Pientalonkaan sähköjärjestelmä ei ole ikuinen

Sähkökeskukset yhdistävät kiinteistöt valtakunnan sähköverkkoon ja vastaavat sähkön pienjännitejakelusta kiinteistön sisällä. Korjausrakentamishankkeissa eteen tulee usein myös sähkökeskuksen uusiminen.

Keskusten huolellinen suunnittelu on tärkeää, sillä sähkökeskusten turvallisuudella on merkittävä vaikutus kiinteistön turvallisuuteen. Sähkökeskuksen teknisen käyttöiän odotetaan olevan yleisesti jopa 40 vuotta.

Schneider Electricin kaupallinen tuotepäällikkö Juhani Hallamaa kertoo omakotitalon sähköjärjestelmän tekninen käyttöikä oleva tyypillisesti 30–40 vuotta.

– Tämän jälkeen kattavaa sähkösaneerausta kannattaa vakavasti jo harkita, erityisesti jos alkuperäisiä sähköasennuksia ei ole päivitetty vastaamaan nykyisiä turvallisuusmääräyksiä ja asumistottumuksia, hän sanoo.

Kaapeloinnin ja johdotusten keskimääräinen käyttöikä on noin 20–30 vuotta, pistorasioilla 20–40 vuotta.

– Yli 30 vuotta vanhat järjestelmät ovat usein uusimisen tarpeessa, varsinkin jos ne eivät enää vastaa nykyaikaisia turvallisuusstandardeja tai kotitalouden kasvaneita sähkötarpeita.

Ylikuormittuminen tuo vaaran paikkoja

Kodin sähköjärjestelmän ylikuormittuminen voi aiheuttaa laitteiden vikaantumisia tai jopa sähköpalon.

Yksi selkeimmistä merkeistä korjaustarpeille on Hallamaan mukaan lisääntynyt jatkojohtojen käyttö, mikä kertoo luonnollisella tavalla sähköpisteiden riittämättömyydestä.

– Sähkökeskuksessa voi esiintyä haalistuneita merkintöjä tai puuttuvia turvalaitteita, kuten vikavirtasuojausta, ylijännitesuojaa tai valokaarivikasuojaa. Sulakkeiden toistuva palaminen tai sähkökatkot voivat viitata järjestelmän ongelmiin. Johdotusten tummuminen tai hiiltyminen saattaa kertoa ylikuumenemisesta ja sähköpalon riskistä. Pistorasiat voivat olla löysiä, väriltään muuttuneita tai kipinöidä käytettäessä.

Myös jyrsijöiden aiheuttamat vauriot kaapeleissa, sähköiskut tai valokaaret – erityisesti itse tehdyissä asennuksissa – ovat selkeitä vaaran merkkejä. Myös kosteuden, pölyn ja lämpötilavaihteluiden aiheuttamat ongelmat voivat heikentää järjestelmän turvallisuutta.

Nykyiset määräykset painottavat vikavirtasuojauksen pakollisuutta erityisesti kosteissa tiloissa ja ulkoasennuksissa. Maadoituksen ja ylijännitesuojauksen merkitys on kasvanut. Niiden tulee olla osa koko järjestelmää.

– Älykotiteknologian ja kuormituksen huomioiminen on tärkeä osa suunnittelua. Vanhoissa taloissa nämä vaatimukset eivät usein täyty. Esimerkiksi 0-luokan pistorasiat ja puutteelliset maadoitukset ovat yleisiä, ja vikavirtasuojia ei yleensä löydy ennen vuotta 2008 rakennetuista kohteista, kertoo Hallamaa.

– Tämä voi johtaa turvallisuusriskeihin ja edellyttää järjestelmän päivittämistä esimerkiksi kylpyhuoneremontin tai sähköauton latauslaitteen asentamisen yhteydessä.

Osittaisetkin päivitykset mahdollisia

Vanhaa sähköjärjestelmää voi päivittää osittain, mutta jos järjestelmä on lähellä teknisen käyttöikänsä loppua, täydellinen uusiminen on suositeltavaa. Osittainen päivitys voi toimia tilapäisenä ratkaisuna, mutta se ei aina poista kaikkia riskejä.

Sähköalan ammattilaisen tekemä arvio on tärkeä, jotta voidaan päättää, riittääkö osittainen korjaus vai tarvitaanko kokonaisvaltainen saneeraus.

– Usein vanhoissa kohteissa sähköjärjestelmää on vuosikymmenien aikana paikkailtu useaan otteeseen. Esimerkiksi eräässä rintamamiestalossa havaitsin 12 erilaista valokatkaisijaa, mikä jo hieman itsessään voi kertoa siitä, että järjestelmää on mahdollisesti paikkailtu pitkäänkin, Hallamaa sanoo.

– 2020-luvun vaatimukset, kuten sähköauton lataus, kuormanhallinta, LED-valaistus ja kotien kasvanut sähkölaitemäärä, edellyttävät järjestelmältä enemmän kapasiteettia ja joustavuutta.