Personoitua tekoälyä

ISH-opiskelijaraportti: Personoitua tekoälyä

Automaatio/ilmanvaihto

Työryhmä: Arttu Reilimo, Niklas Söyrinki, Anna Äijö ja Kiia Wilander

Johnson Controlsin edustaja Dominik-Alexis Bourret esitteli yhtä yrityksen päätuotteista, eli kattavaa kiinteistön hallintajärjestelmää. Muihin vastaaviin verrattuna ohjelmistossa oli selkeästi panostettu myös helppokäyttöisyyteen visuaalisuuden avulla. Samalla käytiin keskustelua siitä, mihin suuntaan automaatiossa ollaan menossa.

Kuten muissakin yrityksissä, myös Johnson Controlsilla nähdään laitteiden ja järjestelmien käyvän koko ajan älykkäämmiksi ja älykkäämmiksi. Bourret uskoo, että tulevaisuudessa älykäs rakennus oppii, mitä asukas milloinkin toivoo tai tarvitsee, ja hoitaa kaiken säätämisen automaattisesti.

”Asukkaan ei tarvitse kuin nauttia olostaan. Vielä ei olla ihan siellä asti, mutta esimerkiksi lähitulevaisuudessa toimistorakennus voi kertoa työntekijälle, missä työpisteessä on juuri hänelle sopivat olosuhteet”, Bourret kertoo.

Bourret kommentoikin, että on huomattavasti helpompaa siirtää ihmistä työpisteeltä toiselle kuin säätää avokonttorin olosuhteet kaikille sopiviksi. Järjestelmien viisastuessa haasteeksi tuleekin vallanjako; kuinka laajat oikeudet laitteille voidaan antaa?

Samoilla linjoilla on myös Vilpen kehityspäällikkö Veli-Pekka Lahti. Lahti leikittelee ajatuksella, että tulevaisuudessa sensorit havaitsevat ihmisen unenlaadun ja määrittelevät sen mukaan ilmanvaihtoa ja lämpötilaa tai vaikka aamukahvin vahvuutta. Tekniikka muuttuu koko ajan henkilökohtaisemmaksi.

Lahti on samaa mieltä Bourretin kanssa siitä, että tekoälyn suurin haaste on etiikassa ja siinä, millaisia vastuita laitteille voidaan antaa. Yksilöllisten ratkaisujen lisääntyessä tulee huolehtia myös tietosuojasta.

Voimakkaana trendinä on edelleen tuoda käyttäjälle informaatiota kodin järjestelmien energiankulutuksesta suoraan puhelimeen ja samalla mahdollisuus säätää olosuhteita haluttuun suuntaan. Haasteena alkaa ollakin applikaatioiden todellisen käytettävyyden varmistaminen.

Saako käyttäjä kaikista applikaatioista aidosti lisäarvoa tai voidaanko useampi talotekninen järjestelmä yhdistää saman sovelluksen alle? Laitevalmistajien haasteeksi muodostuu myös käytössä olevien laitteiden päivittäminen älykkään teknologian kehittyessä.

Suomalaisille tuotevalmistajille kantautui positiivisia uutisia Veli-Pekka Lahdelta. Erityisesti Benelux-maissa on alettu aiempaa enemmän kiinnittää huomiota laitteiden painehäviöihin rakennusten pisteytysjärjestelmän myötä. Tämä lisää huomattavasti pohjoismaisten tuotteiden kiinnostavuutta markkinoilla.

FläktGroupin Hans-Joachim Heinze totesi, että Euroopassa aletaan vähitellen olla kiinnostuneita mukavuudesta ilmanvaihdonkin suhteen. Pohjoismaiset standardit ovatkin olleet tärkeässä roolissa tällaisten tuotteiden kehittämisessä.

Jatkuvana haasteena alalla on järjestelmien tuottaminen edullisemmin ja suuremmassa mittakaavassa. Sen lisäksi ilmastonmuutos tuo haasteita ilmanvaihtojärjestelmien tuottajille. Olemassa olevat järjestelmät eivät välttämättä toimikaan toivotulla tavalla, jos kesät ovat kuumempia, talvet kylmempiä ja sateet rankempia kuin järjestelmiä mitoittaessa on arvioitu.