Pellettilämmitys on vakaalla kasvu-uralla
Suurempien kohteiden pellettikäyttö on voimakkaassa kasvussa, kun uusia lämpölaitoksia otetaan käyttöön fossiilisen polttoaineen korvaamiseen. Useat suunnitelmat ovat vielä odottamassa ja niiden toteutumista vauhdittavat raskaan polttoöljyn kiristyvät päästövaatimukset.
Suomessa pelletin käyttö on kasvanut tasaisesti. Pellettitehtaiden tuotanto suhteessa kapasiteettiin on korkealla tasolla ja yksi suurehko tuotantotehdashanke käynnissä.
Suomen pelletintuotanto ja käyttö ovat tasapainossa. Vuonna 2014 kulutus oli 240 000 tonnia ja tuotanto noin 300 000 tonnia. Vientiylijäämä on vähentynyt vuosien varrella selvästi ja tuonti on pysynyt noin 10‒20 prosentin osuudessa käytöstä.
”Suomi on pelletin käytössä vielä pieni maa suhteessa esimerkiksi Itävaltaan ja Ruotsiin. Potentiaalia meillä on edelleen reilusti”, korostaa Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Hannes Tuohiniitty.
”Pelletti on sopiva ratkaisu kaukolämmön huippu- ja varalaitoksissa, nopeaa kuorman muutosta vaativissa teollisuuskohteissa.”
Tuohiniityn mukaan pelletti on hyvä vaihtoehto myös kiinteistökokoluokassa. Energiaremontissa pelletti on otettu käyttöön yli 27 000 kiinteistössä 2000-luvun aikana. Tämä kehitys jatkuu edelleen, viime vuosina noin muutaman sadan uuden kohteen vauhdilla. Suomessa on edelleen noin 230 000 öljylämmitteistä kiinteistöä ja yli 500 000 suorasähköllä lämpiävää kiinteistöä.
Uusissa valmispientaloissa pellettilämmitys ei ole missään vaiheessa saavuttanut merkittävää asemaa. Vuosittain osa hartiapankkirakentajista valitsee pelletin. Hyvä mahdollisuus uusissa taloissa on pellettitakka kytkettynä vesivaraajaan, jolloin siihen voi liittää muitakin lämmönlähteitä, kuten aurinkokeräimet.
Pellettiala on panostanut useita vuosia tuotannon, lämmityslaitteiden ja asennuksen laatuun. Pellettien kansainväliset laatustandardit on otettu käyttöön ja asentajien osaamisen varmistavaa sertifiointikoulutusta on järjestetty. Laitteet ovat kehittyneet luotettavammiksi ja Suomen markkinoilla on markkinoiden kokoon nähden paljon eri merkkejä.
Tulevan kahden vuoden aikana ala odottaa useiden keskisuurten pellettiä käyttävien laitosten toteutumista. Yksi keskeisin vaikuttava tekijä on pienten polttolaitosten asetuksen (PIPO) vaatimusten kiristyminen 2018 vuoden alusta alkaen.
”Suunnitelmia on monella paikkakunnalla ja uusien laitosten yhteenlaskettu pelletin vuositarve saattaa olla 150 000 tonnia. Näiden kotimaista työtä ja uusiutuvaa polttoainetta hyödyntävien laitosten toteutus täytyy hallituksen varmistaa energiatuen riittävyydellä ja antamalla selvä signaali toimijoille, että siirtymistä fossiilisesta öljystä vauhditetaan. Energiapolitiikka ei saisi poukkoilla suunnasta toiseen, koska investointien käyttö- ja takaisinmaksuajat ovat pitkiä”, jalostusryhmän johtaja Tero Dillström Versowoodilta korostaa.
