Pariisissa nostettiin kunnianhimoa ilmastonmuutoksen torjunnassa
Pariisin ilmastokokouksessa signaali oli vahva fossiilisista luopumiselle. Valtioiden solmima kansainvälinen ilmastosopimus luo pohjan pitkän aikavälin toimenpiteille ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
“Elämme historiallista aikaa. Pariisin ilmastokokouksessa saavutettiin muutakin kuin uusi ilmastosopimus. Valtiot näyttivät, että ne ovat sitoutuneita tieteen vaatimaan tavoitteeseen rajoittaa maapallon lämpeneminen jopa vain 1,5 asteeseen”, sanoo WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen.
Luukkosen mukaan Pariisin sopimus on selkeä viesti kaikille maille ja yrityksille, ettei tulevaisuus ole isopäästöisissä energialähteissä, kuten turpeessa, hiilessä tai öljyssä.
”Suomessa on mahdollisuuksia hyötyä sopimuksesta satsaamalla vahvasti kestäviin uusiutuviin energiamuotoihin”, hän toteaa.
”Hyvinvointimme ja turvallisen elinympäristön kannalta on tärkeätä, että näinkin kunnianhimoinen ja kattava sopimus saatiin aikaan”, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen.
Uuden ilmastosopimuksen on määrä astua voimaan vuonna 2020, mutta päästöjä täytyy vähentää jo ennen sitä, jotta ilmaston lämpeneminen pystytään rajoittamaan reilusti alle kahteen tai puoleentoista asteeseen.
“Valtioiden antamat lupaukset vähentää päästöjään ovat vain noin puolet siitä, mitä lämpötilatavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan. Lupausten ja tavoitteiden välissä on 12–16 gigatonnin suuruinen päästökuilu”, sanoo ilmastokokoukseen osallistunut WWF:n ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle.
Kollen mukaan olennaista on myös saada lisää rahoitusta ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetysten korvaamiseen. Lisäksi valtioiden päästövähennystavoitteita täytyy pystyä kirimään.
Sopimuksen myötä energia-alan tehtävä on jatkaa määrätietoisesti kohti päästöttömyyttä. Ilmastopäästöt on saatava nollaan vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla. Tämä tarkoittaa valtavaa investointitarvetta uusiutuvaan ja päästöttömään energiaan sekä energiatehokkuuteen. Vetovastuu on edelleen teollisuusmailla, mutta myös kehitysmaat osallistuvat talkoisiin merkittävästi.
”Toivoa ja uskoa ilmastomuutoksen hillintään vahvistaa, että ilmastomuutoksen uhkiin suhtaudutaan aiempaa vakavammin ja vastuunottoon ollaan valmiita. Esimerkiksi suomalaisista valtaenemmistö, yli 80 prosenttia on vakavasti huolestunut ilmastomuutoksesta”, toteaa Naukkarinen.
Energiateollisuuden mukaan on hienoa, että sopimus antaa taustatukea päästöjen hinnoitteluun ja alueellisten päästökauppajärjestelmien yhteistyöhön. Uusi markkinamekanismi kannustaa myös yksityisiin investointeihin päästövähennyshankkeisiin maailmalla.
