Vanhojen palovaroittimien reagointiajoissa suurta vaihtelua

Palovaroittimen reagointiajat saattavat vaihdella jopa kahdeksalla minuutilla, ilmenee Turvallisuus ja kemikaaliviraston (Tukes) testistä.

Palovaroitin kannattaa ja se pitkäisikin asentaa kodin jokaiseen huoneeseen keittiötä ja pesutiloja lukuun ottamatta. Varoittimet tulee myös uusia säännöllisesti.

”Huoneistopalosta pelastautumiseen voi olla aikaa vain muutamia minuutteja. Kymmenen minuutin kohdalla huutava palovaroitin ei silloin paljon auta”, toteaa Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Petri Mero.

Mero suosittelee, että palovaroitin asennettaisiin jokaiseen asuinhuoneeseen. Näin on mahdollista, että jokin varoittimista reagoi alkavaan tulipaloon ajoissa.

”Neljän huoneen ja keittiön asunnossa palovaroittimia tulisi siis olla viisi. Varoittimet tulisi asentaa makuuhuoneiden lisäksi olohuoneeseen ja eteiseen. Palovaroittimet kannattaa asentaa riittävän kauas keittiöstä ja kylpyhuoneesta, sillä ruoanlaitosta ja peseytymisestä syntyvät savu ja höyry aiheuttavat herkästi vääriä hälytyksiä.”

Tukes keräsi lahjoituksina kasan vanhoja palovaroittimia ja valitsi testijoukkoon 70 varoitinta, jotka hälyttivät, kun nappia painoi. Testissä mitattiin varoittimen reagointiaikaa kytevään, hitaasti savuavaan puupaloon ja nopeasti mustaa savua pölläyttävään polyuretaanipaloon.

Reagointiaika puupaloon vaihteli puolestatoista minuutista jopa kymmeneen minuuttiin. Nopeassa polyuretaanipalossa reagointi oli nopeampaa, mutta kesti pisimmillään yli kolme minuuttia. Polyuretaanista valmistetaan muun muassa patjoja ja istuimien pehmusteita.

Palovaroittimen ikä vaikuttaa moneen asiaan. Viimeistään kymmenvuotias varoitin tulisikin vaihtaa, ellei valmistaja ole asettanut vielä tiheämpää vaihtoväliä. Luonnollisesti viallinen varoitin tulee vaihtaa jo aiemmin.

”Varoittimien komponentit hapertuvat iän myötä. Myös hälytysääni saattaa heiketä”, Mero sanoo. ”Lisäksi vanha palovaroitin aiheuttaa uutta enemmän vääriä hälytyksiä.”

Tukesin testi toteutettiin yhteistyössä Finanssiala ry:n, Nuohousalan Keskusliiton, Onnettomuustutkintakeskuksen, Pelastusopiston, Suomen Palopäällystöliiton, sisäministeriön, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön sekä pelastuslaitosten kumppanuusverkoston kanssa.

teksti: Johannes Palmgren

Jätä kommentti

*

*