Palkat nousivat rakennetun ympäristön diplomi-insinööreillä
Talouden matalasuhdanne ei näytä heijastuvan rakennetun ympäristön diplomi-insinöörien palkkoihin eikä työnäkymiin. Diplomi-insinööri on tyytyväinen työhönsä ja omiin tuloksiinsa.
Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL teetti lokakuussa 2015 palkkakyselyn vakituista kokopäivätyötä tekeville jäsenilleen. Vastaajat työskentelevät rakennus-, kiinteistö-, ympäristö- ja yhdyskuntatekniikan aloilla ja heillä on tyypillisesti diplomi-insinöörin koulutus.
Vastaajien kuukausiansioiden mediaani oli 5128 €/kk (vuonna 2014: 5000 €/kk) eli +2,6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kuukausiansioiden keskiarvo oli 5565 €/kk (5521 €/kk). Kuukausipalkka sisältää peruspalkan, luontoisetujen verotusarvon ja eräät kuukausittain maksettavat muuttuvat palkan osat kuten myyntiprovisiot, mutta se ei sisällä lomarahoja, ylityökorvauksia eikä vuosibonuksia.
Kokopäivätöissä olevista vastaajista palkka oli noussut 61 prosentilla (66 %), pysynyt ennallaan 29 prosentilla (27 %) ja laskenut 4 prosentilla (3 %). Edellistä vuotta enemmän palkkaa saaneiden palkannousun mediaani oli 134 € (120 €) ja keskiarvo 259 € (298 €).
Yleisimpinä perusteina palkan nousulle olivat yleiskorotus (74 %), henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuva korotus (31 %) ja uusi asema tai tehtävä saman työnantajan palveluksessa (16 %). Muita syitä olivat esimerkiksi siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen (13 %), työn vaativuuden arviointiin perustuva muutos (10 %) ja paikallinen/yrityskohtainen korotus (7 %).
Tulospalkkioiden piirissä oli 69 prosenttia (63 %) kokopäiväisesti työssä käyvistä vastaajista. Heistä 75 prosenttia (74 %) kertoi saaneensa tulospalkkion viimeksi kuluneelta vuodelta. Julkisella sektorilla tulospalkkioiden mediaani oli 1780 € (2300 €) ja keskiarvo 3760 € (2390 €). Yksityisellä sektorilla tulospalkkioiden mediaani oli 1780 € (3300 €) ja keskiarvo 9090 € (7390 €). Mediaanit siis laskivat, mutta yksittäiset suuret tulospalkkiot nostivat keskiarvoja.
Työtilanne koetaan aiempaakin vakaammaksi
Lähitulevaisuudessa työpaikkansa tilanteen näki yleisesti vakaana tai melko vakaana 75 prosenttia (62 %) vastaajista. Vastaavasti omalta kohdaltaan tilanteen näki vakaana tai melko vakaana 86 prosenttia (80 %) vastaajista. Lomautuksia piti mahdollisina tai todennäköisinä 12 prosenttia (20 %) vastaajista, ja 5 prosenttia (4 %) arvioi niiden osuvan mahdollisesti tai todennäköisesti omalle kohdalle.
Irtisanomisia piti todennäköisinä tai mahdollisina 9 prosenttia (11 %) vastaajista, ja 5 prosenttia (4 %) uskoi niiden mahdollisesti tai todennäköisesti osuvan omalle kohdalle.
Vaikka nykyinen työsuhde päättyisi heti, vastaajat näkivät työllistymismahdollisuutensa valoisina. Irtisanomisajan kuluessa uuden työpaikan uskoo saavansa 41 % prosenttia ja viimeistään vuoden sisällä 39 prosenttia. Eläkejärjestelyin työelämän ulkopuolelle uskoo jäävänsä 8 prosenttia, yrittäjäksi siirtyvänsä 4 prosenttia ja työttömäksi työnhakijaksi 4 prosenttia.
Työtyytyväisyys erinomaisella tasolla
Palkkakyselyyn sisältyi myös työtyytyväisyyttä koskevia kysymyksiä. Nykyiseen työhönsä ilmoitti olevansa erittäin tyytyväisiä 47 prosenttia ja melko tyytyväisiä 48 prosenttia, yhteensä siis 95 prosenttia on tyytyväisiä työhönsä.
Täsmällisemmissä kysymyksissä erittäin tai melko tyytyväisiä oltiin varsinkin työaikajärjestelyihin 92 prosenttia, työvälineisiin 90 prosenttia sekä yhteistyöhön lähimpien työtovereiden kanssa 88 prosenttia. Heikommassa päässä melko tai erittäin tyytymättömiä oltiin etenkin työtehtävien sisältöön 31 prosenttia, työskentelytiloihin 26 prosenttia ja kehittymismahdollisuuksiin työssä 25 prosenttia. Toki näissäkin erittäin tai melko tyytyväisiä samoihin asioihin oli 63..73 prosenttia.
Viimeisten kahden vuoden aikana omassa työssä koettiin parannusta tapahtuneen erityisesti työpaikan ilmapiirissä (28 %) sekä työmäärässä, urakehitysmahdollisuuksissa ja esimiestyössä (kaikissa 20 %).
Myös oman työn tuloksiin ollaan tyytyväisiä
Oman työnsä tuloksiin oli erittäin tai melko tyytyväisiä 95 prosenttia. Erittäin tai melko tyytyväisiä työstään saamaansa palautteeseen oli 91 prosenttia, mahdollisuuksiinsa vaikuttaa työtehtäviensä sisältöön 91 prosenttia ja palkkansa oikeudenmukaisuuteen 84 prosenttia.
Jokseenkin tai täysin eri mieltä oltiin etenkin välittämistä voin hyödyntää osaamistani työssäni 40 prosenttia, työni tavoitteet ovat selkeät 32 prosenttia ja saan työnantajalta riittävästi tietoa työhöni liittyen 23 prosenttia. Jälleen näissäkin erittäin tai jokseenkin tyytyväisten osuus oli kuitenkin 59.. 75 prosenttia.
Kyselyssä tiedusteltiin myös, miten vastaaja haluaisi muuttaa ajankäyttöään nykyisessä työssään. Enemmän aikaa haluttaisiin käyttää etenkin uuden luomiseen ja innovointiin (61 %), työhön liittyvään tiedonhakuun (56 %) ja asioihin syventymiseen (56 %). Vähemmän aikaa haluttaisiin käyttää etenkin työhön liittyvään matkustamiseen (49 %) sekä seminaareihin, konferensseihin ym. osallistumiseen (44 %). Sopivimmaksi ajankäyttö koettiin kokemusten vaihdossa ja sparrauksessa kollegojen kanssa (68 %), kokouksissa (66 %) ja osaamisen kehittämisessä ja opiskelussa (54 %).
Palkkakysely tehtiin internet-kyselynä Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin valmistuneille työikäisille jäsenille lokakuussa 2015. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan tutkimuksen kanssa.
