Palava kylmäaine on vaarallinen

Uusi F-kaasuasetus astui voimaan viime keväänä. Se rajoittaa voimakkaasti F-kaasuja sisältävien laitteiden ja tuotteiden markkinoille saattamista. Asetuksen lopullisena tavoitteena on poistaa HFC-aineet markkinoilta vuoteen 2050 mennessä. 

Granlund oy:n kylmäsuunnittelun ryhmäpäällikkö Vilma Heljo on työskennellyt asetuksen parissa jo pitkään. Hän on suunnitellut kaupan kylmäjärjestelmien uusimista F-kaasuasetuksen mukaiseksi muun muassa Keskolle. Kaupan kylmälaitteiden aineiden osalta F-kaasuasetus on ollut voimassa jo vuodesta 2014. 

– Lopputuloshan tulee olemaan se, että vuonna 2050 EU:ssa ei käytetä lainkaan fluorattuja kylmäaineita. Asetus ei kiellä minkään kylmäaineen myyntiä tai maahantuontia, vaan rajoittaa fluorattujen kylmäaineiden käyttämistä kiintiöiden asteittaisella vähentämisellä. 

Uudet, matalamman GWP-arvon kylmäaineet ovat pääosin enemmän tai vähemmän syttyviä.

Heljo sanoo, että talotekniikan kannalta nämä muutokset tarkoittavat sitä, että nämä asiat tulevat myös lvi-suunnittelijoiden pöydälle. 

– Olen hieman huolissani siitä, miten turvallisuuspuoli pidetään hallinnassa, kun palavien kylmäaineiden soveltaminen yleistyy. Lvi-suunnittelijan vastuu ja rooli tulevat kasvamaan. 

Luonnolliset kylmäaineet aiheuttavat riskin, jota kiinteistönomistajan pitää hallita. Palava kylmäaine on vaarallista silloin, jos se pääsee tilaan, jossa on jotain kipinää tuottavia, mekaanisia tai sähköisiä laitteita.

– Keinoja toki on, miten riskejä hallitaan; laitteet voi sijoittaa muun muassa ulos. Myös koteloidut koneet ovat yleistyneet. Eli ratkaisuja on jo olemassa, mutta tuotekehityksen hitaus on viivästyttänyt etenemistä, sanoo Granlund oy:n projektipäällikkö Vilma Heljo.

Kun F-kaasuasetus ajaa käyttämään talotekniikassa heikosti syttyviä kylmäaineita niiden alhaisemman GWP-arvon vuoksi, niin konehuoneiden turvallistaminen on ensisijaista. 

Tämä ei kuitenkaan tule olemaan ongelmatonta, vaan voi aiheuttaa yllätyksiä siihen, mihin ja miten laitteita jatkossa sijoitetaan rakennukseen. 

– Esimerkiksi syttyvää kylmäainetta sisältävä laite voidaan joutua sijoittamaan erilliseen pieneen konehuoneeseen, isommissa laitoksissa jopa useampaa erilliseen konehuoneeseen, jotta vuototilanteen riskit voidaan hallita.  Tässä voi siis tulla isoja, pelkkää laitetta isompia investointeja eteen kiinteistönomistajille. Tämä on nähdäkseni merkittävämpi asia heidän näkökulmastaan kuin kylmäaineiden huollonaikainen kustannus, joka tulee olemaan hallinnassa kylmäaineiden kierrätyksen kautta sekä vuotojen ehkäisyn eli kunnollisen laitteiden huollon kautta, Heljo sanoo. 

Heljo sanoo, että kylmästandardi on kaikille avointa tietoa.

– Osataanko tietoa etsiä, kyseenalaistaa ja vaatia, niin se on toinen asia. Itse jalkautan tietoa omassa organisaatiossani suunnittelijoille. Pahimmillaan kylmäaineita sovelletaan ilman, että niiden turvallisuusnäkökohtia varmistetaan riittävästi. Tässä on myös laitetoimittajilla kasvava vastuu. 

Heljo huomauttaa, että asetuksen vaatimukset tulevat vaikuttamaan myös rakennusten konehuoneisiin. 

–  Tekniikan tilan tarpeet tulevat muuttumaan. Heikosti syttyvien kylmäaineiden, joita uudet kylmäaineet pääosin ovat, turvallisuustoimenpiteet ovat raskaampia. Tällöin näiden sijoittaminen esimerkiksi kellarissa sijaitsevaan konehuoneeseen on hankalaa. Vastuullinen kiinteistönomistaja kiinnittää tähän nyt jo huomiota.

Heljo sanoo, että se, että tekniikka ei saa näkyä, on hankala kysymys, johon törmää jatkuvasti. 

– Suunnittelijoiden pöydältä tämä pitäisi vielä saada arkkitehtien pöydälle. 

Lue lisää uudesta F-kaasuasetuksesta Talotekniikka-lehdestä 5/24, joka ilmestyy 20.6.2024.