Pääkirjoitus: Putkiremontissa on tunteetkin pelissä

Lupasin viime numerossa, että kokoamme lokakuun lehteen kattavan kokonaisuuden putkiremonteista ja remonttikohteista, niiden taustoista ja tarjolla olevista toteutusmalleista. Juttuja ja jutunjuurta olisi ollut tarjolla enemmän kuin parikymmentä sivua, mutta eiköhän tässäkin näin aluksi�?� Jos työrupeamaa pitäisi toimittajan näkökulmasta kuvata yhdellä sanalla, voisi ytimekkäästi todeta HUH.

Aivan ensimmäiseksi ei näet osaisi kuvitella, kuinka tunnepitoinen asia putkiremontti on. Kyse ei ole vain teknisestä toimenpiteestä, ei korjausrakentamisen ja asumisen arkeen kuuluvasta pakollisesta toimituksesta, ei välttämättä edes euroista. Putkiremonttia tarkastellaan suurella tunteella, ja sen toteutustapaan, -ajankohtaan ja tekijöihin suhtaudutaan joissakin tapauksissa lähes intohimoisesti.

Mitä sitten? Ihan inhimillistä on, että silloin kun tunteet ovat pelissä, ne välillä ryöpsähtävät vähän ylikin. Tekee tässä kuitenkin mieli vähän ohjeistaa juttupakettimme lukemista; artikkeleissa esitetyt mielipiteet ja kannanotot eivät ole toimituksen näkemys putkiremonteista. Asianosaiset ovat sanansa sanoneet, me olemme toimineet kirjureina. Yrityksiä edustavat haastateltavat ovat tulleet mukaan kenttäkuulutusten kautta enemmän tai vähemmän satunnaisvalintojen tai pienen patistelun perusteella. Virkamiesmäisempi porras on päässyt tai joutunut pakettiin työn tai toimen
takia.

Sinänsä jännä juttu ja perin inhimillistä on sekin, että aika monet alalla toimijat ovat valmiita ottamaan jyrkästikin kantaa vähän piilommassa. Into tai uskallus tulla esiin julkisesti kuitenkin puuttuu.

Niin tai näin; on kunnioitettavaa, että ammattitaidon, -tiedon ja kokemuksen tuomalla varmuudella uskaltaa kertoa näkemyksensä. Siitä ei kenenkään pidä mieltään pahoittaa.

Summa summarum. Juttupaketin kokoaminen oli mielenkiintoista ja vivahteikasta. Mietteet ja mielipiteet puhuttanevat jatkossakin. Jos kokonaisuudesta pitää jotakin poimia, niin parissa lausahduksessa on ainesta laajempaankin ajatteluun. Aika oikeassa on haastateltu, joka mielii hivenen sopuisampaa suhdetta erilaisia näkemyksiä edustavien välille. Vähintään yhtä viisas ja kannatettava miete on sekin, että virallisesti pohdittaisiin toteutustavoista käytettävien termien merkitystä.

Mitäpä jos erilaiset toimintamallit ja erilaiseen lopputuloksen tarjoavat menetelmät jatkossa määriteltäisiin uudella tavalla? Mitä jos ei puhuttaisi vaihtoehtoisista menetelmistä vaan lanseerattaisiin kaksi termiä: putkiremontti ja talotekninen remontti?

Päätoimittaja Hannele Koskinen