Pääkirjoitus: Ei tuulesta temmattua vaan tutkittua tietoa

Talotekniikka-lehden lukijatutkimukseen tuli kaikkiaan 327 vastausta; mistä kiitos kaikille kyselylomakkeita täyttäneille. Vastausmäärä on ilahduttava, sillä kesän korvalla aika monet todennäköisesti elivät jo iloista loman odotuksen aikaa työpöytäänsä siivoten.

Tutkimustuloksien perusteella voimme päätellä, että kehitystyömme suunta on oikea, vaikka uudistusmielessä olemmekin vasta alkutaipaleella. Reilusti yli puolet antoi lehdelle hyvän yleisarvosanan, lähes puolet arvioi lehden entistä paremmaksi. No, joukossa oli toki niitäkin, joiden mielestä lehti on muuttunut huonompaan suuntaan. Tiedän, että kaikille ei koskaan voi olla mieliksi, mutta otamme kritiikin huomioon ja ruodimme mahdollisimman tarkasti, mitkä seikat ovat vaikuttaneet kielteisiin arvioihin.

Valtaosa vastaajista piti lehden sisältöä oman työnsä kannalta hyödyllisenä, mikä tieto sinällään on meille tekijöille suuri haaste. Teemme lehteä talotekniikan ammattilaisille, mutta myös alaa läheisesti sivuavilla sektoreilla toimiville. Joukko on laaja ja monimuotoinen, joten Talotekniikka-lehti voi olla yhdysside eri osapuolten välillä, jos ja kun kykenemme puhumaan ammattikieltä, mutta myös yleisemmällä tasolla ymmärrettävin termein.

Tästä on vain lyhyt aasinsilta saamaamme ilahduttavan pitkään juttutoivelistaan. Voin toimituksen puolesta luvata, että otamme ehdotukset aihevalinnoissa varmasti huomioon.

Museoviraston yliarkkitehti Erkki Mäkiö toteaa tämän lehden teema-artikkelin haastattelussa, että toimiva talotekniikka on talon käytettävyyden perusehto. Toteamukseen sisältyy paljon viisautta, sillä talotekniikan rooli perinteisessä rakentamisessa sekä yleisesti ottaen koko rakennetussa ympäristössä tulee vain korostumaan lähivuosina. Tästä heijastumaa lienee myös jossain määrin kiihkeäkin keskustelu, jota käydään monen uuden innovaation ja uusien tekniikoiden tiimoilta.

Joku voi väittää, että suomalainen ei perinteisesti hyväksy mitään uutta, jonkun toisen mielestä täällä puuhun mennään useimmiten pylly edellä, ilman tietoa ja taitoa. Kumpikin väittämä voi olla oikea; kaavoihin saattaa kangistua, mutta myös uusimis- ja uudistamisinto voi olla liian kiihkeää. Toimituksen tehtävä ei ole ottaa asioihin kantaa puolesta eikä vastaan, vaan objektiivisesti kertoa, kuka tekee, millä tavoin, miksi ja missä. Meidän tehtävämme on etsiä, löytää ja avata näkökulmia, jotka avartavat sekä alalla toimivien että talotekniikan valinnoista vastaavien ajatusmaailmaa ja näkemyksiä.

Edellä oleva vuodatus on pientä ennakkoa tulevasta, sillä kokoamme seuraavaan Talotekniikka-lehden numeroon kattavaa katsausta putkistojen korjausmenetelmistä. Emme osallistu juupas-eipäs -väittelyyn, vaan kasaamme eri toimijoiden ja tekijöiden näkemyksiä ja kokemuksia tilanteessa, joka liipaisee lähitulevaisuudessa varsin monen tavallisen suomalaisen arkielämää. Taloyhtiön putkiremontti ei missään tapauksessa ole ihan vähäpätöinen juttu, eikä kukaan tässäkään tapauksessa ole välttämättä aina oikeassa.

Monen lukijatutkimukseen osallistuneen mielestä on tärkeää, että lehti tarttuu talotekniikka-alan epäkohtiin ja tarkastelee asioita myös kriittisestä näkökulmasta. Teemme niin, mutta positiivisella, rakentavalla tavalla. Ristiriitaista? Ei lainkaan. Ei ole mitään syytä ripotella tuhkaa päälleen tai pukeutua säkkiin, sillä meillä on ilo edustaa muodikasta, suosittua toimialaa. Tulevaisuuden tekijät ovat löytäneet lvi-alan, sillä eri asteen oppilaitoksiin on suoranainen tunku. Parhaat tyypit tulevat
valituiksi.

Päätoimittaja Hannele Koskinen