Oulussa pilotoidaan aurinkosähkön ylijäämän hyvitystä taloyhtiön osakkaille

Kokeilu kannustaa rakentamaan suurempia aurinkovoimaloita, kun ylijäävä sähkö voidaan hyvittää osakkaille.

Oulun Energia ja As Oy Kastellinhelmi ovat käynnistäneet heinäkuussa pilotin, jossa rivitaloyhtiön aurinkopaneeleilla tuotetun sähkön ylijäämä hyvitetään osakkaiden sähkölaskussa.

Pilotoitavassa mallissa asunto- ja kiinteistöyhtiöt saavat täyden hyödyn omasta sähköntuotannosta ilman muutoksia sähkön mittaukseen. Aurinkosähkön tuotanto on kannattavinta, kun tuotanto voidaan käyttää itse ja korvata sillä ostosähköä. Verkkoon myydystä sähköstä maksetaan yleisesti markkinahinta, joka on tällä hetkellä noin 4–5 senttiä kilowattitunnilta, kun taas ostosähkön kokonaishinta siirtoineen ja veroineen on noin 12 senttiä kilowattitunnilta.

”Taloyhtiöiden kannalta kokeilu on todella kiinnostava. Se kannustaa myös rakentamaan suurempia aurinkovoimaloita, kun ylijäävä sähkö voidaan hyvittää osakkaille. Kattopinta-alaahan kerros- ja rivitaloissa riittää”, sanoo myyntijohtaja Seppo Tuomi Oulun Energiasta.

Hyvitysmallia pilotoidaan Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n jakeluverkkoalueella. ”Toivomme tietysti, että mallista tulisi kansallinen käytäntö. Ennen kuin akkuteknologia on kehittynyt riittävästi ja se on taloudellisesti kannattavaa, tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja”, Tuomi toteaa.

Oulussa suurin osa taloyhtiöistä on kaukolämmön piirissä.

”Energiantuotantomme kannalta aurinkopaneelien yleistyminen on pelkästään positiivinen asia. Toppilan yhteistuotantolaitos tuottaa talvella joka tapauksessa kaukolämmön ohessa sähköä, vastaavasti taas kesällä sähköntuotanto on pienempää, kun kaukolämpöä tarvitaan lähinnä lämpimän käyttöveden tuottamiseen. Kaukolämpöasiakkaille oma aurinkovoimala tuo todellista lähienergiaa myös kesäajaksi, lisäksi se vähentää häviösähkön määrää verkossa”, Seppo Tuomi kuvaa.

Ratkaisu löytyy mittauksesta

Aurinkoenergian hyödyntäminen taloyhtiössä ja hyödyn jakaminen yhtiön osakkaille oli pyörinyt As Oy Kastellinhelmen hallituksen puheenjohtajan Timo Pirttimaan mielessä jo pitkään.

”Haasteena oli, ettei osuuksia voi jakaa asuntoihin osakeomistussuhteiden perusteella eikä oikein muutenkaan, koska sähkö virtaa sinne, missä sitä käytetään”, Pirttimaa sanoo.

Hän otti pari vuotta sitten yhteyttä Oulun Energiaan ja pilotti laitettiin vireille. Asiantuntijaksi hankkeeseen tuli Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:stä teknisen neuvonnan esimies Mikko Kylli, joka lopulta kehitti tuotannon hyvityslaskentamallin.

Hyvitysmalli perustuu taselaskentaa, jossa taloyhtiön sähkömittariin kytketty aurinkovoimala kuolettaa ensin taloyhtiön yhteistä kulutusta. Ylijäämästä lasketaan osakeomistussuhteiden mukainen hyvitys jokaiselle asunnolle. Kun tämä vähennetään asunnon kulutuksesta, saadaan laskennallinen kulutus, jonka verkkoyhtiö ilmoittaa osakkaiden sähkönmyyntiyhtiöille laskutusperusteeksi. Verkkoyhtiö laskuttaa sähkönsiirrosta saman laskennallisen kulutuksen mukaan.

”Sillä voidaan mallintaa sähkön todellinen käyttäytyminen ja ohjata aurinkoenergian ylijäämä suoraan osakkaille. Käytännössä ylijäämä jyvitetään pienentämään osakkaiden sähkölaskua”, kuvaa Mikko Kylli.

Taloyhtiön hallinnoinnin kannalta aurinkoenergian jyvittäminen ei ollut aivan yksinkertaista. Hyvityslaskennalla varmistui kuitenkin asunto-osakeyhtiölain vaatima osakkaiden tasavertainen kohtelu.

Lainsäädäntö – tai pikemminkin sen puuttuminen – asetti omat haasteensa hankkeelle.

”Verottaja ei ensin ottanut asiaan kantaa, koska ei ollut lainsäädäntöä, jota soveltaa”, sanoo As Oy Kastellinhelmen isännöitsijä Jukka Niemelä Oulun Isännöintitoimistosta. Lopulta verottajalta saatiin ennakkopäätös ja hanke pystyttiin toteuttamaan.

Lisäarvoa taloyhtiölle

As Oy Kastellinhelmen yhtiökokouksessa hanke hyväksyttiin yksimielisesti. Kustannukset jäivät alle kymppitonniin ja hankinnan odotetaan maksavan itsensä takaisin 10–15 vuodessa. 3,5 kilowatin voimalan vuosituotoksi arvioidaan 3 300 kilowattituntia.

Pirttimaan mukaan kyse on ensisijaisesti vastuullisesta edelläkävijyydestä ja uuden toimintamallin luomisesta. Lisäksi hankkeen imagoarvo taloyhtiölle on hänen mielestään kiistaton.

”Kiinnostuneita ohikulkijoita on käynyt useampia katsomassa meidän aurinkopaneeleja. Myös taloyhtiön asukkaat ovat olleet todella innostuneita omasta sähköntuotannosta. Yksi naapureista totesikin, että me olemme nyt Oulun nykyaikaisin taloyhtiö”, Timo Pirttimaa kertoo.

Samaa mieltä on taloyhtiön isännöitsijä Niemelä. Hän kertoo alussa miettineensä aurinkoenergian olevan vain nappikauppaa. Sitten mieli alkoi muuttua: kyseessä voikin olla yhtiölle arvoa tuottava ja mielenkiintoa lisäävä tekijä. Lisäksi investointi aurinkoenergiaan on vakavaraisessa taloyhtiössä järkevää.

”Taloyhtiöt varaavat vuosittain yllättäviä remontteja varten rahaa. Kun mitään isompaa ei satukaan, joudutaan usein miettimään, mitä remonttirahoilla tehdään. Aurinkopaneelit ovat erinomainen ratkaisu tähän”, Jukka Niemelä toteaa.