Onttolan sotilaskoti sai elinkaarisuunnitelman

Pohjois-Karjalan rajavartioston rajajääkärikomppaniaan kuuluvalle Onttolan esikunta-alueelle valmistui kesän loppupuolella uusi sotilaskoti-liikuntasalirakennus. Granlund Joensuu oy:n suunnittelija Tommi Leppänen toimi projektin lvi-projektipäällikkönä ja teki kohteeseen myös ilmanvaihtosuunnittelun.

Ilmanvaihdon palvelualueet on jaettu toiminnallisuuden mukaan likaisiin tiloihin eli wc-tilat, varastot ja käytävät, märkätilaan eli saunaosasto, sotilaskotisaliin, keittiöön, liikuntasaliin ja tatamisaliin. Kohteen rakennutti valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt ja omistajan taloteknisinä asiantuntijoina hankkeessa toimivat Esa Hirvonen ja Timo Keskikuru.

– Kun tilat on jaettu toiminnallisuuden mukaan, tarpeenmukainen ilmanvaihdonohjaus toimii luotettavasti. Säätö tapahtuu sisäilman hiilidioksidipitoisuuden ja lämpötilan perusteella automatisoidusti, Keskikuru kertoo.

Kaksi käyttötarkoitusta

Leppänen kertoo, että noin tuhatneliöisessä rakennuksessa on kaksi käyttötarkoitusta. Toisen muodostaa liikuntatilat, eli kuntosali ja tatamikenttä, ja toisen sotilaskoti-keittiö. Molemmista rakennusosista tehtiin erillinen E-lukulaskenta. Kuntosali ja tatamikenttä luokitellaan liikuntarakennukseksi ja energiatehokkuusluokkaan A. Sotilaskotisali ja keittiö luokiteltiin liikerakennukseksi ja energiatehokkuusluokkaan B.

– Tavoitteena oli RTS-ympäristöluokituksen lisäksi sisäilmastoluokka S2, joka onkin hyvin tavanomainen tänä päivänä.

Lisäksi kohteeseen tehtiin elinkaarisuunnitelma ja hiilijalanjälkilaskelma. Elinkaarisuunnittelun tavoitteena on kiinteistön elinkaarenaikaisten kokonaiskustannusten optimointi. Leppäsen mukaan elinkaarisuunnittelu tarkoittaa käytännössä sitä, että projektiin asetetaan tavoitteet ja elinkaarisuunnittelija tekee toimenpide-ehdotukset, jotka pystytään järkevästi toteuttamaan.

– Elinkaarilaskelma ohjasi suunnittelua paljonkin. Muun muassa ilmanvaihtokoneiden ja lämmöntalteenoton hyötysuhteita ja konevalintoja mietittiin elinkaarisuunnittelun raja-arvojen perusteella.

Tilakohtainen ilmanvaihto toimii luotettavasti

Suunnittelu tehtiin keväällä 2022.

– Elinkaarisuunnittelun lisäksi Senaatin sisäiset ohjeistukset ja talotekniset asiantuntijat ohjasivat suunnittelua. Keskikurun pyynnöstä kohteeseen asennettiin tilakohtaiset ilmanvaihtokoneet, Leppänen kertoo.

Leppäsen mukaan ilmanvaihtojärjestelmistä tulee yksinkertaisia, kun käytetään tilakohtaisia IV-koneita.

– Tilakohtaisissa ilmanvaihtokoneissa toimintavarmuus on parempi, koska ohjataan vain konetta, eikä tilakohtaisia ilmamääräsäätimiä ole. Vähemmän liikkuvia osia, yksinkertaisempi järjestelmä. Sisäilmaston kannalta parempi toimintavarmuus on pelkästään hyvä asia. Ilmamääräsäätimissä on ollut jonkin verran ongelmia, joten niitä ei tähän kohteeseen haluttu.

Leppänen kertoo, että ilmanvaihtokoneiden pyörivien lämmönsiirtimien pinnoitteeksi tilaaja halusi Molecular sieve -pinnoitteen.  

– Muita pinnoitteita ei hyväksytty tähän kohteeseen. Tarkoituksena on minimoida sisäilmaan siirtyvät epäpuhtaudet, ja Molecular sieve -pinnoite on käsitykseni mukaan silloin paras vaihtoehto. Pyörivissä lämmönsiirtimissä kyseinen pinnoite ei tule laitetoimittajilta vakiona, vaan se tulee tyypittää erikseen.

Elinkaarisuunnitelma energiatehokkuuden tukena

Onttolan alue on kaukolämpöaluetta, joten kaukolämpö oli luonteva valinta sotilaskodin lämmitysmuodoksi. Lämmönjakotapana on lattialämmitys, lukuun ottamatta tatamisalia.

– Tatamisalia lämmitetään puhallinkonvektoreilla, koska tatamiin ei lattialämmitys sovellu.

Elinkaarisuunnitelman idea on parantaa rakennuksen energiatehokkuutta. Elinkaarisuunnittelun tavoitteena on kiinteistön elinkaaren aikaisten kokonaiskustannusten optimointi tilaajan sisäilmasto- ja kestävyystavoitteisiin nähden. Granlundin elinkaarisuunnittelun palvelupäällikkö Mikael Lappalainen toimi kohteen elinkaarisuunnittelijana.

– Hommaa jumpataan elinkaarisuunnittelijan kanssa ja matkan varrella pohditaan ja pyöritellään, riittävätkö toimenpiteet. Tarpeenmukaisella ilmanvaihdolla on tietysti iso merkitys. Lisäksi etsitään useita muita keinoja, joilla e-lukua saadaan alemmaksi. Tässä kohteessa muun muassa parannettiin ilmanvaihtokoneiden lämmöntalteenoton hyötysuhdetta ja SFP-lukuja, jotta haluttuihin tavoitteisiin päästiin, sanoo Leppänen. 

– Lisäksi ehdotuksena voi tulla esimerkiksi käyttövesiverkoston vakiopaineventtiilin asentaminen, jonka avulla voidaan saavuttaa pienehkö vaikutus.

Poikkeamien syyt selvitetään

Lappalainen kertoo, että kohteen suunnittelua ohjattiin energiatehokkuuden parantamiseksi ja hiilijalanjäljen alentamiseksi sekä koordinoitiin RTS-ympäristöluokituksen käyttöä hankkeen ohjaustyökaluna.

– Eli ohjasimme suunnittelua tilaajan kestävyystavoitteiden näkökulmasta kustannustehokkaan kokonaisuuden saavuttamiseksi, sanoo Lappalainen.

Lappalainen jatkaa, että rakennuksen osalta tehtiin myös hiilijalanjälkilaskelmat, aurinkosähkönjärjestelmän mitoitus ja tavoitekulutuslaskelmat käytönaikaisesta kulutuksesta.

– Käytön aikana voidaan verrata toteutunutta kulutusta laskennalliseen kulutukseen. Poikkeamien syyt kulutuksissa voidaan sitten selvittää ja tarvittaessa rakennusautomaation ohjauksia muokata tarpeenmukaisempaan suuntaan. Siten rakennuksen käyttö on energiatehokasta ja tarkoituksenmukaista, Lappalainen sanoo.

Rakennuksen energiatehokkuus parani muun muassa ohjaamalla ilmanvaihtojärjestelmän suunnittelua. Lämmöntalteenoton hyötysuhdetta parannettiin ja lisättiin tarpeenmukaisen ilmanvaihdon ohjauksia.

– Useamman pienemmän ilmanvaihtokoneen hankinta oli kalliimpaa kuin yhden ison, mutta elinkaarikustannuslaskelman perusteella takaisinmaksu muodostuu niin lyhyeksi, että useampi laite oli investointina kannattava.

Hiilijalanjäljen laskenta tulee mukaan

Hiilijalanjäljen laskentaa pilotoitiin Senaatilla vuonna 2019. Hiilijalanjälki kertoo suunniteltavan rakennuksen hiilidioksidipäästöt koko rakennuksen elinkaaren aikana. Piloteissa merkittävimmiksi päästölähteiksi ovat osoittautuneet lämmitysenergia, sähkön käyttö, perustukset, alapohjat, välipohjat, ulkoseinät ja talotekniikka.

– Senaatilla hiilijalanjäljen laskentaa käytetään enenevässä määrin ohjaavana työkaluna vähähiilisiin valintoihin rakentamisessa.

Taloteknisissä valinnoissa eniten voidaan vaikuttaa energiatehokkuudella ja valitulla lämmitysmuodolla.

– Maalämpö kohteissa, joissa se on mahdollista, on hiilijalanjäljen kannalta hyvä ratkaisu. Maalämpöratkaisuissa voidaan hyödyntää maakylmää rakennuksen viilennykseen ja jäähdytykseen, Keskikuru päättää.