Omakotitalon omistajista 92 % ei käytä huoltokirjaa
Ilman ennakoivaa ja suunnitelmallista talonpitoa, talojen käyttöaikaiset kustannukset karkaavat pilviin ja pahimmillaan talot joudutaan purkamaan ennenaikaisesti.
Vuonna 2000 astui voimaan maankäyttö- ja rakennusasetus, jonka mukaan jokaiselle uudisrakennukselle, jota käytetään pysyvään asumiseen tai työskentelyyn, tulee laatia käyttö- ja huolto-ohje eli huoltokirja. Vaikka huoltokirja ei ole pakollinen kaikissa ennen asetuksen voimaan tuloa valmistuneissa rakennuksissa, hyvä kiinteistönpitotapa edellyttää sen laatimista. Näin ei kuitenkaan käytännössä ole.
Ympäristöministeriön Kosteus- ja hometalkoiden hankkeessa, Omakotitalojen kuntokatselmoinnin edistäminen (OKE), selvitettiin vuonna 2011 omakotiasujien talonpidon tilaa, ajatuksia sekä käyttäytymistä ja tuloksien mukaan vain 16 % omakotiasujista ilmoitti, että talolle on laadittu huoltokirja, ja vain 8 % omistajista käytti huoltokirjaa säännöllisesti.
”Luvut ovat surullista luettavaa, etenkin kun nykyään vastaan tulee viikoittain murheellisia uutisia eri perheiden hometalokohtaloista”, kertoo Raksystems Insinööritoimisto Oy:n toimitusjohtaja Marko Malmivaara.
Malmivaaran mukaan Suomessa ei ymmärretä, että rakennuksen koko elinkaarikustannuksista vain noin 20 % ovat itse rakennuskustannukset. Valmista taloa täytyy huoltaa ja tarkastaa säännöllisesti. Ilman ennakoivaa ja suunnitelmallista talonpitoa, talojen käyttöaikaiset kustannukset karkaavat pilviin ja pahimmillaan talot joudutaan purkamaan ennenaikaisesti.
”Vaikka koti on ihmisen suurin varallisuuserä, siitä ei pidetä huolta. Huvittavaa on, että autojen huoltokirjaa käyttää 100 % auton omistajista. Tämä on tähän asti perusteltu sillä, että autojen on katsottu turvallisuusriskinsä takia vaativan säännöllistä katsastusta ja huoltoa, mutta asuntojen ei. Asia on viime vuosina muuttunut, koska asunnot alkavat aiheuttaa yhä enemmän vakavia terveysriskejä”, Malmivaara harmittelee.
Omakotitalojen omistajat tuuliajolla
Kaikissa muissa asuntomuodoissa on mukana joku ammattilainen, jonka ainakin teoriassa pitäisi hoitaa taloa hyvin. Asunto-osakeyhtiömuotoisissa rakennuksissa on yleensä ammatti-isännöitsijä ja vuokrataloyhtiöissä kunnossapidosta vastaa vakavarainen kiinteistön ammattiomistaja.
Raksystemsin viime vuosien kuntotarkastuksien havainnoista voidaan kertoa, että jopa 60 % pientalojen perustuksista, sokkeleista, alapohjista ja rakennuksen vierustoista kaipaa korjausta ja sadevesien poistojärjestelmissä ja salaojissa on 80 %:ssa oleellinen vaurio, riski tai puute.
Kodin omistajien tulisi nähdä entistä enemmän vaivaa kotiensa huoltoon ja tarkastamiseen, mutta nykyinen kiireinen elämäntapa ei anna siihen mahdollisuuksia.
Yhä useampi omakotitalon omistaja törmääkin tilanteeseen, jossa talossa havaitaan pitkälle kehittynyt kosteus- tai homevaurio tai asukkailla sisäilmasta aiheutuvia terveyshaittoja. Kosteus- ja hometalkoot on arvioinut, että 25 %:ssa omakotitaloja olisi terveyshaittanäkökulmasta merkittävä kosteusvaurio.
