Olkiluoto 3:n peruskivi muurattu

Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kolmannen yksikön peruskivi muurattiin 12.9. eduskunnan puhemiehen Paavo Lipposen johdolla. Runsaat kolmekymmentä vuotta on kulunut siitä, kun edellinen peruskivi muurattiin Eurajoen Olkiluodossa. Suomen sähkön kulutus on tällä välillä kolminkertaistunut. Kasvavan sähköntarpeen kattamiseksi tarvitaan maassamme uutta sähköntuotantokapasiteettia, totesi Teollisuuden Voima Oy:n toimitusjohtaja Pertti Simola peruskiven muuraustilaisuudessa.

Puhemies Paavo Lipposen mukaan Olkiluodossa tehtiin suomalaisen energiapolitiikan historiaa.

– Suomen viides ydinvoimalaitosyksikkö on nyt edennyt siihen vaiheeseen, jossa sen oli tarkoitus olla jo parikymmentä vuotta sitten. Tähän tilanteeseen pätee hyvin vanha suomalainen sananlasku: Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Toimitusjohtaja Pertti Simola uskoo ydinvoiman lisärakentamisen käynnistymisen Suomessa muodostuvan uuden ydinvoima-aikakauden alkusysäykseksi maailmalla. Peruskiven muurauspuheessaan hän korosti sähkön merkitystä koko yhteiskunnalle.

– Myös TVO on muuttunut yli kolmen vuosikymmenen aikana teollisuuden voimayhtiöstä yhtiöksi, joka tuottaa sähköä koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Sähkö varmistaa hyvinvoinnin ja kilpailukyvy säilyttämisen ja kehittämisen maassamme, hän totesi.

Peruskivi sijaitsee uuden ydinvoimalaitosyksikön jäähdytysvesipumppaamon perustuksessa. – Symboloikoon ympärillämme oleva suomalainen peruskallio sitä vankkaa perustaa, jolle Teollisuuden Voiman upea menneisyys on rakennettu ja menestyksellinen tulevaisuus tullaan rakentamaan, lausui Simola juhlallisesti Olkiluodon kolmannen yksikön peruskirjaa lukiessaan.

TVO:n hallituksen puheenjohtaja, Pohjolan Voima Oy:n toimitusjohtaja Timo Rajala pitää Suomeen vuosikymmenten kuluessa rakennettua sähkön tuotantokoneistoa monipuolisena ja kilpailukykyisenä. Hän katsoo, että tulevaisuus ei kuitenkaan ole enää yhtä valoisa, vaan hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävä päästökauppa on monipuolisuutta rajoittava tekijä. – Jää nähtäväksi, millaisia vaikutuksia päästökaupalla on tulevina vuosikymmeninä.

– Viime kuukausien aikana on Pohjoismaissa käyty laajaa keskustelua sähkömarkkinoiden toimivuudesta. Pelkästään sähkömarkkinoihin luottaminen on mielestäni virhe. Markkinat eivät generoi uutta kapasiteettia riittävästi. Tästä johtuen vain osan sähköntuotannosta olisi hyvä kulkea sähkömarkkinoiden kautta, Rajala sanoi.

Rajala pitää Olkiluoto 3:n investointipäätöstä erityisen merkittävänä ja ydinvoimaa yleensäkin hyvänä keinona ratkaista niitä ongelmia, joita liittyy päästökauppaan ja sähkömarkkinoiden toimivuuteen. Rajalan mukaan Olkiluoto 3:n omistajina oleva teollisuus, kuntien sähkölaitokset ja energiayhtiöt, yli 60 yritystä, ovat olleet ennakkoluulottomia ja valmiita sitoutumaan Olkiluoto 3 -hankkeeseen.

– Näiltä yrityksiltä tuli alusta asti laaja tuki ja näissä yrityksissä on vahva usko hankkeen tarpeellisuudesta. Myös keskinäinen, omakustannushintaiseen tuotantoon perustuva malli on osoittanut toimivuutensa Suomessa, Rajala painotti.

Suomalaisen energiapolitiikan historiaa

Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen katsoo hallituksen työllisyystavoitteen toteutumisen kannalta uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisen tulevan otolliseen aikaan.

– Valmistuessaan tämä nyt juhlittu laitosyksikkö tukee Suomen energiapolitiikkaa lisäämällä sähkön tuotantovarmuutta ja vaikuttamalla merkittävällä tavalla hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, hän korosti.

Puhemies pitää myös välttämättömänä, että sähkömarkkinoiden pelisääntöjä Pohjoismaissa kehitetään.

– Samalla tulee varmistaa, että hiilidioksidipäästöttömät tuotantomuodot eivät joudu ns. rankaisuverotuksen kohteeksi.

Puhemies muistutti maailman sähkönkulutuksen kasvusta, jonka arvioidaan kasvavan 75 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Lipposen mukaan eri maiden ongelmien ratkaisemiseksi ei ole tarjolla yhtä yleispätevää neuvoa, vaan useimmiten sopivimmat ja kestävän kehityksen kannalta parhaat energiaratkaisut ovat aluekohtaisia.

Puhemies Lipponen viittasi maailman energiakonferenssin loppujulkilausumaan.

– Mitään energiantuotantomuotoa ei tulisi etukäteen sulkea pois keinovalikoimasta eikä mitään teknologiaa pitäisi idolisoida tai demonisoida. Kaikkia energiantuotantomuotoja tarvitaan, jos arvio maailman sähkön kulutuksen kasvusta toteutuu.

Laitostoimittajan edustaja, Arevan pääjohtaja Anne Lauvergeon arvelee Suomen olevan uranuurtaja päätyessään EPR-laitoksen valintaan kaksi vuotta sitten. Hän kertoi peruskiven muurauksen lehdistötilaisuudessa, että EPR-laitos täyttää samanaikaisesti kaksi TVO:n vaatimusta. – Se on vankkaan ja koeteltuun PWR-teknologiaan perustuva evoluutiolaitos ja reaktori täyttää korkeat kriteerit turvallisuuden ja taloudellisuuden suhteen. EPR-laitos edustaa ydintekniikan huippua, Anne Lauvergeon muistutti.

Olkiluoto 3 -projektin johtaja Martin Landtman totesi tähänastisen työn sujuneen hyvin. – Jatkossakin eri tahojen välinen yhteistyö on tärkeää Suomen kaikkien aikojen suurimman yksittäisen teollisuusinvestoinnin toteutuksessa.

Olkiluoto 3 on tällä hetkellä tämän alan suurin investointi koko Euroopassa. Uuden laitosyksikön mittasuhteita kuvaa se, että Olkiluodossa valetaan yhteensä noin 250.000 m3 betonia. Tämä vastaa betonimäärää, joka tarvitaan noin 5000 suurehkon kerrostaloasunnon rakentamiseen.