Öljylämmityksellä yhä tärkeä rooli

Suomessa on noin 230 000 öljylämmitteistä kiinteistöä, joista omakotiloja on noin 190 000. Uusien lämmitysmuotojen vallatessa markkinoita, öljylämmityksen edut ovat päässeet unohtumaan ja öljyllä lämmittäjät on leimattu ympäristön saastuttajiksi.

Lämmitysenergia Yhdistyksen toiminnanjohtaja Arto Hannula sanoo, että Suomen huoltovarmuuden kannalta liian nopea ja hätiköity siirtyminen pois öljylämmityksestä voi johtaa ongelmiin suuressa mittakaavassa.

Julkisuudessa maalämmön etuja öljyyn nähden on Hannulan mukaan liioiteltu ja yksinkertaistettu. Jos esimerkiksi 150 000 öljylämmitteistä omakotitaloa päätettäisiin vaihtaa maalämmölle, Suomesta voisi kovilla talvipakkasilla loppua sähkö. Maalämpö kun ei siirry maan povesta rakennukseen ilman energiaa.

Hannulan laskelman* mukaan näiden talojen järjestelmät haukkaisivat 1 650 MW sähkötehoa. Vertailun vuoksi Loviisan ydinvoimalan tuotanto on tällä hetkellä 992 MW.

”Kun ajatellaan energian varastoimista pientalossa, esimerkiksi aurinkokeräimistä saatavaa energiaa voi hyödyntää vain lähivuorokausien ajan. Öljylämmittäjällä on säiliössään valmiina noin vuoden lämmitystarvetta vastaava öljymäärä”, Hannula kertoo.

Kriisitilanteissa sähköt voivat olla pitkäänkin poissa pelistä. Silloin öljylämmittäjä voi verrattain helposti tuottaa sähköä pienellä dieselgeneraattorilla polttimelle, kiertovesipumpulle ja kriittisiin sähkölaitteisiin, kuten pakastimeen ja valaisimiin.

Hannula sanoo, että öljyn kohdalla ympäristövaikutuksia on liioiteltu.

”Päästöjen kannalta öljylämmitys on Suomessa melko puhdas lämmitysmuoto, sillä lämmitysöljy on rikitöntä. Uusimmilla kondenssikattiloilla savukaasuista talteen otetun energian jälkeen hormista tulee lähinnä vesihöyryä.”

Öljylämmitys on erittäin energiatehokas tapa tuottaa lämpöä, sillä perinteinen öljykattila hyödyntää noin 94 prosenttisesti öljyssä olevan energian lämmöksi. Vesikiertoisella lattialämmityksellä ja uudenmallisella kondenssiöljykattilalla varustetussa talossa öljystä saadaan puristettua lähes 100 prosenttia lämpöenergiasta talteen.

Hallituksen kärkihankkeena on uusiutuvan energian lisääminen ja fossiilisen öljyn käytön vähentäminen.

”On vain ajan kysymys, milloin uusiutuvaa öljyä voidaan käyttää myös lämmitykseen. Silloin olemassa olevat öljylämmitysjärjestelmät on helposti päivitettävissä normaalin vuosihuollon yhteydessä käyttämään uusiutuvaa bioöljyä.”

Hannula muistuttaa, että öljylämmitys on ainoa lämmitysmuoto, josta voidaan helposti ja kohtuullisin investointikustannuksin tehdä hybridi yhdistämällä se muiden lämmitysmuotojen, kuten maa- tai aurinkolämmön tai ilma-vesilämpöpumpun kanssa.

*) Mitä tapahtuu pakkasilla, kun 150 000 pientaloa on siirretty öljystä maalämpöön?

• Suomessa maalämpöpumpun nimellistehoksi tarvitaan noin 8–10 kW.
• Sähköverkosta tarvitaan noin 3 kW sähkötehoa pumpun käyttämiseen.
• Kovilla pakkasilla, lämpöpumpussa oleva lisälämpövastus kytkeytyy päälle. Lisävastuksen teho on yleensä noin 8 kW.
• Talven kylmimmässä vaiheessa kaikki tehot otetaan käyttöön, silloin sähköntarve lasketaan näin: 150 000 (talojen määrä) x (3 kW+8 kW) = 1 650 000 kW (1650 MW) sähkötehoa.
• Arto Hannula muistuttaa, että lauhdevoimalla tuotetun sähkön hyötysuhde on noin 33 %. Näin ollen 2/3 tuotetusta lämmöstä menee hukkaan. ”Jos ajatellaan isommassa kuvassa, että lämpöpumpuilla tuotetun lämmön hyötysuhde on 3, kokonaishyötysuhde on todellisuudessa vain 1.

Lue myös: Sähköpulan riski kireänä pakkaspäivänä suuri