Näin parannat ilma-vesilämpöpumpun toimintaa pakkasilla

Ilma-vesilämpöpumppujen suosio on lisääntynyt muun muassa öljylämmityksen korvaavana päälämmityksenä. Se on investoinniltaan maalämpöä edullisempi ja oikein mitoitettuna parantaa lämmityksen energiatehokkuutta, kerrotaan Motivan tiedotteessa.

Ulko- ja sisäyksiköistä koostuva ilma-vesilämpöpumppu ottaa lämmön ulkoilmasta ja siirtää sen vesivaraajaan ja vesikiertoiseen lämmönjakoverkkoon. Jääkaappipakastimen kokoinen sisäyksikkö on helppo sijoittaa pieneenkin tilaan eikä ulkoyksikön asentaminen ulkoseinän viereen ole isokaan toimenpide.

– Ilma-vesilämpöpumpun suosiota selittää myös se, että järjestelmän kokonaishinta jää maalämpöä selvästi edullisemmaksi. Hankintavaiheessa on kuitenkin tiedostettava, että ilma-vesilämpöpumppu ei riitä kovilla pakkasilla pitämään kotia lämpimänä vaan tarvitaan täystehoiseksi mitoitettu tukilämmitystapa. Tukilämmitykseen käytetään usein lämpöpumpun sisäyksikköön asennettuja sähkövastuksia, mikä lisää lämmityskustannuksia pakkasten kiristyessä, energia-asiantuntija Teemu Kettunen Motivasta muistuttaa tiedotteessa.

Lämmityksen tarvetta pienemmäksi

Kulunut talvi on ollut poikkeuksellisen kylmä. Kun lämmitystarve lisääntyy, ilma-vesilämpöpumpun hyötysuhde heikkenee. Laitteesta riippuen lämpöpumppu ei enää noin -25 asteessa pysty ottamaan ulkoilmasta lämpöä. Lämmönjakoverkon lämpötilatasoa madaltamalla ja rakennuksen energiatehokkuutta parantamalla ilma-vesilämpöpumpusta saatava lämpö riittää paremmin pakkasillakin, tiedotteessa kerrotaan.

– Jos tänä talvena on joutunut turvautumaan liian paljon vastuksilla lämmittämiseen, kannattaa selvittää mahdollisuuksia lämmönjaon lämpötilatason alentamiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen. Esimerkiksi voi lisätä yläpohjan eristystä, sekä tutkia ovien ja ikkunoiden uusimis- ja tiivistämistarve, Kettunen vinkkaa tiedotteessa.

Lämpökameralla voi helposti tutkia mahdollisia vuotopaikkoja. Alkuun pääsee kysymällä lämpökameraa lainaan esimerkiksi energianeuvojalta tai energiayhtiöltä.

– Ikkunoiden ja ovien tiivistäminen on helppo tehdä itsekin. Tiivistämisen yhteydessä on varmistettava, että korvausilmaa pääsee sisään tähän tarkoitetuista venttiileistä. Jos näin ei ole, uusiin tiivisteisiin on jätettävä reitit korvausilmalle. Sen sijaan nurkissa tai katon ja seinän taitteessa havaittujen lämpövuotojen korjaaminen on hankalampaa ja voi vaatia rakenteiden avaamisen, tiedotteessa kerrotaan.

Ikkunoita kokonaan uusiessa kannattaa vertailla tuotteiden energialuokitusta ja valita lämmöneristyskyvyltään hyvä tuote. Parhaimmat A++ -luokan ikkunat ovat energiatehokkaampia kuin 1960-luvun talon alkuperäinen seinärakenne.

Oikeat säädöt säästävät

Teemu Kettusen mukaan ilma-vesilämpöpumppu on tehokkain niin sanotut matalalämpöisen lämmönjakojärjestelmän yhteydessä. Erityisen hyvin se soveltuu vesikiertoisen lattialämmityksen kaveriksi. Lämmitysenergiaa säästyy, kun kiertoveden lämpötila voidaan pitää matalana.

– Ensin on syytä varmistaa, että lämmitysverkosto on oikein säädetty. Jos ilma-vesilämpöpumppu toimii ulkolämpötilaperusteisella ohjauksella, tarkistetaan tämä jälkeen ohjauskeskuksesta, kuinka kuumaksi lämmitysvesi missäkin ulkolämpötilassa lämmitetään. Tavoitteena on, että vesi lämmitetään vain juuri sen lämpöiseksi, että huoneisiin saadaan haluttu sisälämpötila, Kettunen sanoo tiedotteessa.

Joskus jokin huone jää muita viileämmäksi ja sen takia joudutaan nostamaan lämmitysveden lämpötilaa.

– Lämpötilan noston sijaan voi harkita lisäpatterin hankintaa viileään huoneeseen tai olemassa olevan vaihtamista tehokkaammaksi. Toki kohtuullisella vaivalla korjattavissa olevat lämpövuodot, kuten hapertuneet ikkunan tiivisteet, on huoltolistan ykkösenä, Kettunen sanoo tiedotteessa.