Monen suomalaiskodin perustuksissa muhii kosteuspommi – ”Yli 80 prosentissa tutkituista kohteista havaitaan ongelmia”
Suomen omakotitaloissa piilee yllättävän yleinen, mutta monelle tuntematon kosteusriski, joka on seurausta salaojajärjestelmän puutteista.
Kuvituskuva. Kuva: Vesivek
Vesivekin mukaan yli 80 prosentissa tutkituista kohteista havaitaan ongelmia salaoja- ja sadevesiviemäröinnissä, ja noin puolet niistä jää korjaamatta. Arviolta jopa puolessa miljoonassa suomalaisessa pientalossa voi olla puutteita salaoja- ja sadevesiviemäröinnissä. Moni ei ymmärrä, kuinka tärkeää toimiva salaojajärjestelmä on kodin rakenteille, asumisterveydelle ja energiatehokkuudelle, minkä vuoksi tilanteen korjaamista helposti viivytellään. Salaojat pitävät talon perustukset kuivina ja suojaavat koko rakennusta.
Vesivek tekee vuosittain noin pari tuhatta omakotitalon salaojien kuntotarkastusta ympäri Suomen. Yrityksen tilastojen mukaan yli 80 prosentissa tutkituista kohteista havaitaan puutteita salaoja- ja sadevesiviemäröinnin toimivuudessa.
Noin puolet näistä kohteista jätetään korjaamatta tai ongelmien korjaamista viivytellään. Eli tuhannesta tutkitusta kohteesta 400:aan jää jonkinasteinen kosteusvaurion riski.
– Monen suomalaiskodin perustuksissa muhii kosteuspommi, johon ei puututa, vaikka se tiedettäisiinkin, sanoo liiketoimintajohtaja Pekka Bau. Bau vastaa Vesivekin salaojaliiketoiminnasta.
Ongelman laajuus ja yhteiskunnallinen merkittävyys on siten yllättävän iso. Salaojat tulivat nykymuodossaan rakennusmääräyksiin vasta 2000-luvulla. Siksi varsinkin ennen 2000-lukua rakennetuissa kiinteistöissä salaojien kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Näissä kohteissa salaojajärjestelmät ovat usein elinkaarensa päässä.
Jos kosteus on päässyt kodin alapohjarakenteisiin vuosien ajan, se on erittäin otollinen kasvualusta homeelle ja mikrobeille.
– Suomessa on noin miljoona pientaloa, jotka on rakennettu ennen 2000-lukua. Eli tiedossa olevia tai piileviä salaojaongelmia voi olla lähes puolessa miljoonassa omakoti- tai paritalossa, Bau arvioi.
Salaojajärjestelmien puutteet ovat riskitekijä paitsi rakennusten kunnolle ja arvolle, myös asumisterveydelle ja -mukavuudelle. Kosteusongelma voi pahimmillaan näkyä asukkaiden terveydessä pitkittyneenä yskänä, nuhana, iho- ja silmäoireina, väsymyksenä tai toistuvina hengitystieinfektioina.
Salaojat eivät ole samalla tapaa kodinomistajan näkösällä kuin esimerkiksi katto. Kun kodin alla piilevä ongelma on poissa silmistä, remonttiin ryhtymistä on helpompi lykätä. Lykkääminen ei poista ongelmaa, päinvastoin. Mitä kauemmin kosteus muhii alapohjassa, sen pidemmälle se pääsee leviämään ja korjauskustannukset vain kasvavat.
Kostea sokkeli johtaa lämmön harakoille
Märkä sokkeli ja rakenteet johtavat lämpöä jopa 50–80 % tehokkaammin kuin kuiva rakenne, mikä lisää lämmityskustannuksia ja tekee sisäilmasta vetoisen.
–Jos salaojat eivät toimi ja perustukset ovat märät, lämpö karkaa maaperään ja asukas maksaa turhasta. Lämmönhukka voi olla samaa luokkaa, kuin sähköpatteri paahtaisi koko ajan tyhjän panttina, Bau konkretisoi.
