Moderni talotekniikka historialliseen rakennukseen – Sippolan koulukodin peruskorjaus on valmis

Sippolan koulukodin peruskorjauksen suunnittelu alkoi niin, että suunnitteluryhmä kiersi kohteella kiertämässä ja avasi joitain rakenteitakin. Kokonaisuus pysyi hyvin hallussa, vaikka nyansseja oli paljon, kertoo kohteen talotekniikan suunnittelusta vastannut FCG Finnish Consulting Group Oy:n johtava lvia-asiantuntija Mirka Välitalo.

Välitalon mukaan koulukodista tehtiin erittäin tarkka 3D-malli, jossa näkyvät purettavat, säilytettävät ja uudet rakenteet sekä talotekniikka. Ennen peruskorjausta koulun hirret tutkittiin kattavasti ja korjattiin niiltä osin kuin oli tarvetta. 

Ennen peruskorjausta koulun hirret tutkittiin kattavasti.

– Yleensä arkkitehti ja rakenne tekevät suunnittelua edellä, ja erikoissuunnittelijat tulevat hieman perässä. Tässä kohteessa oli niin paljon yhteensovittamista, että tilan tarpeet piti hahmotella todella tarkkaan. Kaikki suunnittelualat tekivät aktiivisesti samanaikaisesti työtä. Mitä pidemmälle purkuporukka pääsi työmaalla, sitä mukaan teimme suunnitelmiin korjauksia. 

Määräänsä enempää ei voi rei’ittää

Edellinen perusparannusurakka tehtiin 1980-luvulla. 

– Esimerkiksi lattioiden alta paljastui reikiä, joista emme tienneet. Hirsirakennusta ei voi määräänsä enempää rei’ittää, eli se asetti rajoitteita uusien reittien kannalta. Se vaati yhteensovittamista purkuajan kanssa. 

Lämmitys-, ilmanvaihto- ja rakennusautomaatio- sekä vesi- ja viemärijärjestelmät uusittiin kokonaan. Työmaalla noudatettiin P1-puhtausluokkaa, joka edellyttää hyvää pölynhallintaa.

– Talotekniikan rakentaminen aloitettiin viime vuoden syksynä. 

Senaatti-kiinteistöt asetti korkeat tavoitteet sisäilmalle. Tavoitteena oli S2-luokan mukainen sisäilma. 

– Henkilökunnan tilojen osalta oli vielä astetta korkeampi tavoite, eli S1. Henkilökunnalle haluttiin tuoda hyvät lämpötilaolosuhteet ympäri vuoden, eli tilajäähdytys ja huonekohtaiset säädöt. 

Visuaalista ilmettä vaalien

Myös energiatehokkuuden osalta tavoitteet olivat korkeat. Mukana suunnittelussa oli elinkaariasiantuntija ja energiakonsultti. 

– Suunnittelu tehtiin Terve talo -periaatteella, eli käytimme RTS-järjestelmää. Vanha hirsitalo pitää korjata rakennetta kunnioittaen, ja haasteena oli se, että rakennuksesta ei tule muovipussia. Tavoitteena oli saavuttaa B-energialuokka, ja pääsimmekin 107 kilowattituntiin per neliö. 

Kun vanhassa rakennuksessa on paljon tekniikkaa ja korkeat sisäilmatavoitteet, niin tilaa vaaditaan paljon. 

– Tätä haastetta ratkottiin urakalla suunnitteluporukan kesken, tiiviimpänä aikana kokoustimme kerran viikossa ja pidimme lokitiedostoa, josta selvisi, kuka vastaa mistäkin. 

Tietomallilla oli merkittävä rooli yhteistyön sujuvuuden osalta. 

– Rakennus keilattiin ennakkoon ja jokainen suunnitteluala tietomallinsi oman osuutensa. Malleja yhteensovitettiin jo suunnitteluaikana tarkasti ja huolellisesti. Tiiviillä yhteistyöllä saimme tekniikan mahtumaan optimaalisesti pieneen tilaan. 

Visuaalisen ilmeen vaaliminen sisätiloissa on vaatinut syvällistä paneutumista. 

– Arkkitehdillä oli todella korkeat odotukset tilan visuaalisuuden suhteen. 

Alakattotilaa oli sisällä käytössä tekniikalle niin vähän, että päätelaitteitten paikkoja hierottiin kymmenen sentin tarkkuudella, jotta ne saatiin sovitettua paikoilleen. 

– Ei ollut vaikeuksia löytää sopivia laitteita, mutta haastetta tuotti löytää sijainnit laitteille, koska kartanomainen korkeus haluttiin säilyttää. Mietimme esimerkiksi jo suunnitteluvaiheessa huoltoa vaativien komponenttien sijaintia siten, että ne häiritsevät mahdollisimman vähän visuaalista ilmettä. 

Talotekniikan osalta visuaalisen ilmeen vaaliminen tarkoitti myös sitä, että ilmanotto- ja ulospuhallusjärjestelmät ovat sellaiset, että ne istuvat vanhaan rakennukseen. 

– Käytännössä ne ovat savupiipun mallisia. 

Ullakolle rakennettiin keskitetty ilmanvaihtokonehuone, jonne sijoitettiin suurin osa rakennuksen ilmanvaihtokoneista. Kohteen rakennusautomaatio liitettiin etävalvomoon. Huonesäätimet ohjaavat lvi-koneistoja niin, että tiloissa pysyvät halutut olosuhteet.

– Ilmanvaihtokoneet ovat korkealla lämmöntalteenotolla ja matalalla SFP-luvulla varustettuja. Tarpeenmukainen ilmanvaihto on osa energiatehokkuutta, eli tilojen hiilidioksidia mitataan ja joko tehostetaan tai pienennetään ilmanvaihtoa tarpeen mukaan. 

Valmistuskeittiölle tehtiin rasvaviemäristö. Valmistuskeittiön laitteet sijoitettiin toiseen kerrokseen kahteen eri ilmanvaihtokonehuoneeseen. 

– Tulo- ja poistoilmalaitteet sijoitettiin eri tiloihin. Keittiön rasvanpoistokanavassa on EI120 – vaatimus, eli palo ei saa levitä mihinkään kahteen tuntiin kanavasta, joten keittiön poistokoneelle rakennettiin oma palo-osastotila. Valmistuskeittiöön tulivat rasvaviemärit erillisenä, ja rasvanerotuskaivo sijoitettiin takapihalle. 

Koulukoti on liitetty pellettipohjaiseen aluelämmitysjärjestelmään. 

– Ennakoimme jo suunnitteluvaiheessa sen, että lämmitysmuoto halutaan mahdollisesti lähitulevaisuudessa vaihtaa. Teimme ennakoivan suunnitteluratkaisun ja mitoitimme kaikki järjestelmät siten, että ne ovat kytkettävissä myös matalalämpöjärjestelmiin. 

Pieteetillä tehty

Välitalo kertoo, että rakennuksen kellari oli huonossa hapessa. 

– Se toimii lähinnä lämmönjakohuoneena. Tiilet käytännössä rapisivat alas seiniltä, eli tämä huono suuntaus pyritään pysäyttämään. Jatkossa tilasta poistetaan kosteutta jatkuvasti, eli pyritään myös sitä kautta tervehdyttämään rakennusta.

Välitalo mainitsee, että hirsi ei ole niin stabiili materiaali kuin vaikkapa betoni. 

– Pääasiassa hirsi luo miellyttävän sisäilman. Se kerää kosteutta mutta myös luovuttaa sitä. Siitä meillä oli hieman pelkoa, että saavutetaanko S1-sisäilmatavoitetta. Tässä kohteessa oli kuitenkin tärkeintä ylläpitää lämpöolosuhteita, ei niinkään kosteutta. 

Välitalo jatkaa, että hiilidioksidipitoisuuteen hirrellä ei ole vaikutusta, ainoastaan ilmankosteuteen. 

– Rakennesuunnittelijalle materiaali aiheutti eniten haastetta, eli miten hirsi pidetään terveenä seuraavat 100 vuotta. 

Välitalo sanoo, että projekti on ollut työläs, mutta mielenkiintoinen. 

– Tällaisia töitä ei tehdä vauhdilla, vaan pieteetillä. Suunnitteluporukka on ollut niin huikeaa, että työskentelyn ollessa vaativaa se on ollut samanaikaisesti helppoa. Kaikki ongelmat on saatu ratkottua yhteistyössä.

Tietomallit urakoitsijoille

Poikkeuksellisen hankkeesta teki Välitalon mielestä myös se, että urakoitsijoille lähti tarjouspyyntöjen mukana tietomallit, jotta työn määrä oli helpompi arvioida kuin paperiversiosta. 

– Varmasti tulevaisuudessa tehdään enemmänkin näin, mutta oman uran kohdalla tämä oli ensimmäinen saneerauskohde, missä lähti tietomalli tarjouspyynnön mukana. 

Senaatti-kiinteistöjen talotekniikan asiantuntija Ville Rantala ja sähköasiantuntija Jari Kämäräinen Senaatti-kiinteistöjen Kouvolan pisteestä kertovat, että lopputulos sekä perusparannuksen että talotekniikan osalta on erinomainen, Välitalo sanoo.

Suunnittelun osalta Rantala ja Kämäräinen toimivat Senaatin puolesta asiantuntijoina ja toivat esiin asiat, jotka pitää talotekniikan osalta huomioida. Jokaisessa Senaatin kohteessa mitataan energiakulutusta päivätasolla. Sippolassa mitataan myös sisäilman laatua. 

Visuaalisen ilmeen vaaliminen sisätiloissa on vaatinut syvällistä paneutumista. 

Senaatin näkökulmasta haastava perusparannusprojekti sujui hyvin. Joitain haasteita toki tuli eteen, esimerkiksi jäähdytysjärjestelmien osalta: rakennuksessa on pitkät matkat ulkoyksiköltä kauimmaisille sisäyksiköille. Sippolassa päädyttiin ratkaisuun, jossa ne laitettiin lastauslaiturille.

Rantala sanoo, että kun näki ensimmäiset 3D-mallinnukset ullakon ilmanvaihtokonehuoneesta, oli vaikea uskoa, että kanava asennusten jälkeen mahtuisi tilassa kulkemaan. 

– Tilaa on aina vähän, mutta tässä kohteessa sitä oli erityisen vähän. Näin vanhaan rakennukseen ei ole tietenkään suunniteltu alun perin ilmanvaihtokoneille paikkoja. 

Kokonaisuuteen ovat molemmat tyytyväisiä. 

– Kun historialliseen rakennukseen saadaan täysin moderni talotekniikka rakennuksen luonnetta kunnioittaen ja Museoviraston ohjeita noudattaen, ja remontti sujuu ilman suurempia haasteita, voi lopputulokseen olla todella tyytyväinen. Sekä suunnittelu- että urakointitiimit suoriutuivat tehtävästä todella hyvin. Lopputulos on juuri sen näköinen, kuin pitääkin.

Talotekniikan suunnittelusta vastasi FCG Finnish Consulting Group Oy:n johtava lvia-asiantuntija Mirka Välitalo. Sähkösuunnittelusta vastasi Insinööritoimisto Leo Maaskola oy ja vastaavana sähkösuunnittelijana toimi Dmytro Bezverkhyi. Kohteen omistaja eli Senaatti-kiinteistöt oli vahvasti suunnittelun ohjauksessa mukana.

Koulukodin päärakennuksen kokonaispinta-ala on yli 2 000 bruttoneliömetriä. Koulukodin tontilla on noin 30 rakennusta: Rakennukset koostuvat koulukodin opetuskäytössä olevista rakennuksista, harrastetiloista, asunto- ja majoitusrakennuksista sekä kiinteistöhuollon rakennuksista ja muista rakennelmista. 

Päärakennukseen lisättiin vastaanottotilat, kunnostettiin liikunta- ja juhlasali, uusittiin keittiö ja rakennettiin uudet porraskäytävät molempiin päätyihin. Lämmitys-, ilmanvaihto-, rakennusautomaatio- sekä vesi- ja viemärijärjestelmät uusittiin kokonaan. Julkisivu kunnostettiin ja ikkunat joko uusittiin tai korjattiin.