Miten särmättömästä tiedotteesta revitään otsikko?

Joku putkiasennusalalla toimiva saattoi vetää aamumuronsa henkitorveen lukiessaan Helsingin Sanomia rapaisena marraskuun keskiviikkona.
Olihan Talotekniikkaliiton suhdannekysely juuri kertonut, että urakoitsijat ilmoittivat hintatason pääkaupunkiseudulla laskeneen viime keväästä runsaat viisi prosenttia ja nyt valtakunnan nopeimmin oheneva aviisi väittää putkiremonttien olevan Helsingin seudulla yhä kalliimpia. Ketä siis uskoa?
Alkuun journalismin lyhyt oppimäärä. Se riittää hyvin lukijalle, koska siinäkin näyttää olevan ihan liikaa toimittajille. Journalismi on Wikipedian mukaan toimintaa, jonka tehtävänä on kerätä, varmentaa ja analysoida tietoa ja esittää se joukkoviestimien avulla esimerkiksi uutisten muodossa. Journalistin ohjeet kehottavat journalistia pyrkimään totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, suhtautumaan tietolähteisiin kriittisesti ja tarkistamaan tiedot mahdollisimman hyvin.
Tämän kirjoittaja määrittelee journalismin taiteen haaraksi, jossa jutun objektiivisuus on kirjoittajan subjektiivisuutta. Eniten ovatkin lisääntyneet jutut, joissa päähenkilö on toimittaja itse ja joissa hän kertoo asiat omien mielipiteidensä ja näkemystensä mukaisesti. Aiheesta riippumatta jutun kuvituksena on toimittajan värikuva. Kaikkihan me olemme lukeneet esimerkiksi toimittajien omakohtaiset kokemukset putkiremonteista…
On siis mentävä lähteelle, Kiinteistöliiton tiedotteeseen 16.11. ”Putkistokorjausten keskimääräiset kokonaiskustannukset nousivat pääkaupunkiseudulla 5,5 prosenttia keväästä, mutta laskivat muualla maassa runsaat kuusi prosenttia. Näin koko maan keskimääräiskustannus pysyi runsaassa 390 eurossa asuinneliöltä. Pääkaupunkiseudulla putkistokorjausten keskikustannukset olivat runsaat 470 euroa ja muualla maassa noin 330 euroa neliöltä. Hajonta on edelleen suurta – alle 200:sta yli 600 euroon neliöltä. Kun pääkaupunkiseudulla yleisin kustannus on 500 – 600 euroa, on se muualla maassa alle 200 euroa neliöltä.
Eroa selittää osin se, että pääkaupunkiseudulla kustannuksiin sisältyy muuta maata useammin kylpyhuoneiden vedeneristystyöt. Kun pääkaupunkiseudulla vedeneristystyöt sisältyivät putkistokorjauksiin kahdella kolmanneksella, olivat ne muualla maassa mukana vain kahdella viidenneksellä. Pääkaupunkiseudulla putkistoja uusitaan myös useammin vanhojen tilalle, kun taas muualla maassa yleisempää on uusiminen uuteen paikkaan, mikä usein alentaa kustannuksia käytettäessä esimerkiksi ns. pintavetoja.”
Niin, arvoisa lukija, kysyt varmaankin, mitä se Syrjällään vastaa otsikkokysymykseensä. Siihen en valitettavasti pysty vastaamaan. Hesarin online-versiossa todetaan, että pääkaupunkiseudun ja muun Suomen hintaeroihin vaikuttaa kilpailutekijöiden ohella remontin laajuus. Joku vain arvioi, että Kiinteistöliiton tiedotteen väliotsikko ”Putkistokorjauskustannuksissa nousua ja laskua” ei myy ja väänsi tilalle raflaavamman rupriikin ”Putkiremonteissa ylikuumenemista Helsingin seudulla”. Niin, ja jätti turhat selitykset pois.
Kirjoittaja: Jari Syrjälä