Miten lait jarruttavat kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaatiota?
KIRA-digi-hankkeen Lakiklinikka-kokeilun mukaan kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatiota hidastavat muun muassa tiedonhallintaan ja tiedon avoimuuteen, tiedonsiirron rajapintoihin, tietosuojaan, hankintalakiin sekä viranomaistoimintaan liittyvä sääntely.
KIRA-digi-hankkeen Lakiklinikka-kokeilun mukaan kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatiota hidastavat muun muassa tiedonhallintaan ja tiedon avoimuuteen, tiedonsiirron rajapintoihin, tietosuojaan, hankintalakiin sekä viranomaistoimintaan liittyvä sääntely.
Ympäristöministeriö aikoo huomioida tulokset esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen valmistelussa. Lakiklinikan tulosten mukaan toimijat toivovat alan lainsäädäntöön selkeyttä ja selvätulkintaisuutta.
Muutoksia halutaan etenkin tiedon avoimuuteen, ajantasaisuuteen ja saatavuuteen liittyvään sääntelyyn. Jos julkisen sektorin tiedonkulun rajapintoja avataan, yritykset uskovat saavansa aikaan uudenlaista liiketoimintaa. Tulosten mukaan julkinen sektori pitäisi velvoittaa pitämään avatut tietolähteet ajantasaisina sekä huolehtimaan tietojen saatavuudesta.
Palautteista käy myös ilmi, että viranomaisprosessien ja viranomaistoiminnan tulisi jatkossa olla paremmin ennakoitavissa ja se pitäisi saada lainsäädännöllä yhtenäiseksi. Ympäristöministeriön hallitusneuvos Jaana Junnilan mukaan tulevaisuuden isona haasteena onkin miettiä, miten lakeja kehitetään yhä asiakaslähtöisemmin.
”Me viranomaiset toimimme sektoreittain, mutta asiakkaan tilanne on lähes aina poikkihallinnollinen”, Junnila sanoo.
”Digitalisaation lakiongelmissa vilahtelee tutun maankäyttö- ja rakennuslain lisäksi niin tietosuojaa, tekijänoikeuksia kuin hankintasäädöksiäkin, joita pohditaan yleensä muissa ministeriöissä. Emme voi ratkaista maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa esimerkiksi tiedon siirtämisen tekijänoikeuksia koskevia ongelmia. Siihen tarvitaan tiivistä ministeriöiden välistä yhteistyötä.”
Lakiklinikan tulosten mukaan parannuksia toivotaan myös nykyiseen hankintalainsäädäntöön, joka koetaan hidasteeksi etenkin isojen projektien etenemiselle ja uusille innovaatioille. Lisäksi palautetta tuli EU:n tietosuoja-asetuksesta ja siihen liittyvästä tiedon jakamisesta sekä maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksesta, jossa digitalisaatio tulisi huomioida esimerkiksi tietomalleja koskevalla sääntelyllä.
”Lainsäädännön tulisi ohjata ja osittain jopa pakottaa hyödyntämään digitaalisia prosesseja alan digitalisaation edistämiseksi. Saimme nykylainsäädännöstä toki positiivistakin palautetta. Etenkin sähköinen rakennuslupaprosessi koetaan hyödylliseksi”, sanoo Lakiklinikan toteuttaneen Lexia Asianajotoimiston asianajaja Aleksi Lundén.
