Mistä lisää lvi-insinöörejä?
Tämän lehden edellisessä numerossa avattiin talotekniikan korkeakouluopetuksen tilaa Suomessa: ”Korkeakoulujen talotekniikka hyvässä myötäaallossa” ja ”Ammattikorkeakoulujen talotekniikka kiinnostaa”. Lukija sai kyllä ruusuisen kuvan alan opetuksesta.
Talotekniikkaa tai siihen liittyvää energiatekniikkaa opetetaan Aalto-yliopistossa ja viidessä ammattikorkeakoulussa. Aallossa lvi-talotekniikan valitsee vuosittain kymmenisen opiskelijaa. Ammattikorkeakouluissa paikkoja on tarjolla nuorille noin 220, aikuisopiskelijoille 70 ja ylemmän AMK-tutkinnon suorittaville 45. Lisäksi Metropoliaan otetaan 30 rakennusmestariopiskelijaa.
Ammattikorkeakoulujen henkilöstö pitää tilannetta hyvänä. Kaikille löytyy harjoittelupaikkoja ja töitä. Aines on hyvää, ja opettajienkin suhteen ollaan onnellisessa asemassa, joskin he ovat täystyöllistettyjä. Myös vuoropuhelu talotekniikka-alan kanssa toimii.
Tarjonta riittänee Etelä-Savossa, Oulun seudulla, Satakunnassa ja ehkä Pirkanmaallakin. Mutta mistä osaajia löytyisi pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin? Edustamani yritys ei ole onnistunut rekrytoimaan yhtäkään lvi-suunnittelijaa tai valvojaa pääkaupunkiseudulle kahteen ja puoleen vuoteen. Palkasta tässä ei ole kysymys.
Opetusministeriön tavoite alan aloituspaikoiksi on kuulemma 250, mikä vastannee hyvin vuotuista poistumaa; aloittaneista noin 10 prosenttia keskeyttää opintonsa. Tuleviin tarpeisiin määrä ei kuitenkaan varmasti vastaa.
Rakentamis- ja energiatehokkuusvaatimukset tiukkenevat, suunnittelu ja rakentaminen teknistyvät ja uusiutuvan energian käyttö yleistyy. EU:n 22.6.2011 julkaiseman direktiiviluonnoksen toteuttamiseen eivät riitä minkään maan lvi-insinöörit eivätkä onneksi rahatkaan. Silti joku voisi ottaa asiasta pallon.
Vaikka talotekniikan sisäänotto tiedekorkeakouluissa on jo kasvamassa, se olisi kasvatettava lvi-puolella nopeasti kaksin- tai kolminkertaiseksi. Samoin ammattikorkeakouluopetus tulisi arvioida heti uudestaan. Oppilaspaikkoja tulisi lisätä 25 – 40 prosenttia kussakin yksikössä, tai sitten koulutus tulisi käynnistää vähintään yhdessä uudessa toimipisteessä. Opetusta tulisi samalla suunnata myös erityisesti korjausrakentamiseen, rakennuttamiseen ja valvontaan.
Haastetta lisää Aalto-yliopiston suunnitelmat kanditason koulutuksen vähentämiseksi, vaikka diplomi-insinöörien koulutusta ei suoranaisesti olekaan tarkoitus vähentää esimerkiksi tohtoriohjelmien kustannuksella. Haastavaa on myös tarve karsia ammattikorkeakouluverkkoa sekä niiden tekniikan opetusta. Toisaalta talotekniikan aloituspaikkoja voisi lisätä karsimalla muuta rakennusalan koulutusta.
Viesti pitää nyt saada perille Opetusministeriöön, oppilaitoksiin ja alan järjestöihin. Talkoot voisi aloittaa kokoamalla kaikki samaan pöytään. Kopin voisivat ottaa vaikkapa Talotekniikkateollisuus, RT ja SKOL yhdessä. Taksvärkkiapua opetukseen ja opetusmateriaalin tuottamiseen varmasti löytyisi.Jani Saarinen
toimitusjohtaja, Talokeskus
