Milloin ilmalämpöpumppu on syytä vaihtaa uuteen? – ”Korjaa tai vaihda heti, jos tätä ainetta vuotaa”
Kannattaako 15 vuotta vanha ilmalämpöpumppu vaihtaa uuteen, vaikka laite vielä toimisi?
Kuva: Daikin
Lämpöpumppuvalmistajan Daikinin tekninen päällikkö Jussi Kummu luettelee tiedotteessa viisi lämpöpumppujen ominaisuutta, jotka ovat muuttuneet merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana:
- Ilmalämpöpumppujen hyötysuhde on parantunut: yhdellä kilowatilla sähköä tehdään aiempaa enemmän lämpöä.
- Ilmalämpöpumput toimivat aiempaa kireämmillä pakkasilla. Se merkitsee parempaa hyötysuhdetta myös tavanomaisissa lämmityskauden olosuhteissa.
- Ulkoyksikön sulatusjaksoja on tehostettu: huurteen poistoon käytetään aiempaa vähemmän energiaa ja laadukkaan lämpöpumpun sulatusvastukset ovat päällä vain tarvittaessa. Tämä kaikki merkitsee pienempää sähkönkulutusta.
- Uusien ilmalämpöpumppujen takkalogiikka auttaa hyödyntämään tulisijan lämpöä mahdollisimman tehokkaasti.
- Uusia ilmalämpöpumppuja voi etäohjata mobiililaitteilla. Tämä mahdollistaa esimerkiksi sähkön hinnan vaihteluiden helpomman huomioimisen ja kesämökin lämpötilojen hallinnan mistä ja milloin tahansa.
– Sekä ilmalämpöpumppujen teho, toiminta kylmissä olosuhteissa että käytettävyys ovat parantuneet 10–15 vuodessa huomattavasti, Kummu tiivistää Daikinin tiedotteessa.
Korjaa tai vaihda lämpöpumppu heti, jos kylmäainetta vuotaa
Yhdessä tilanteessa ilmalämpöpumppu on syytä korjata välittömästi tai vaihtaa uuteen: jos kylmäainetta joudutaan jatkuvasti lisäämään vanhaan laitteeseen.
– Kylmäaineen toistuva lisääminen vuotavaan lämpöpumppuun ei ole oikea ratkaisu, vaan laite on korjattava tai vaihdettava uuteen ja energiatehokkaampaan, Daikin Finlandin toimitusjohtaja Mikko Ropponen korostaa tiedotteessa.
Suomen ympäristökeskuksen arvion mukaan vuosittain 5–15 prosenttia kylmäaineista vuotaa ympäristöön. Monet vanhoista kylmäaineista voimistavat kasvihuoneilmiötä ja osasta voi niiden hajotessa syntyä myrkyllisiä yhdisteitä.
Vanhan, mutta vielä toimivan lämpöpumpun päivittämistä kannattaa harkita myös silloin, jos lämpöpumpun keskeisissä komponenteissa kuten lämmönvaihtimissa ja kompressorissa epäillään vikaa. Vanhan laitteen korjaaminen voi tulla kohtuuttoman kalliiksi jäljellä oleva käyttöikä huomioiden.
Lämpökerroin kireillä pakkasilla on parantunut
Suomen olosuhteissa merkittävät erot lämpöpumppujen toiminnassa paljastuvat luonnollisesti talvisissa olosuhteissa: vielä 10 vuotta sitten ilmalämpöpumppujen taattu toiminta-alue päättyi parhaimmillaankin -20 asteeseen. Nyt laadukkaiden ilmalämpöpumppujen valmistajat takaavat toiminnan noin -30 pakkasasteeseen saakka.
– Vanha lämpöpumppukin saattaa toimia kovilla pakkasilla, mutta lämmitysteho on merkittävästi pienempi. Lisäksi hyötysuhde romahtaa pakkasen kiristyessä samalle tasolle kuin suorassa sähkölämmityksessä, eli yhdellä kilowatilla sähköä saa yhden kilowatin lämpöä. Laadukas moderni ilmalämpöpumppu lämmittää vielä -20 asteen pakkasessa kahden kertoimella, eli kilowatilla sähköä saa kaksi kilowattia lämpöä, Jussi Kummu selventää tiedotteessa.
Kummu huomauttaa, että pakkaspäivät eivät ratkaise koko talven energiankulutusta. Parantunut suorituskyky kireillä pakkasilla johtaa kuitenkin energiatehokkuuden paranemiseen kautta linjan myös myös pikkupakkasilla. Niiden merkitys vuoden sähkölaskussa on suuri, sillä ulkoilman lämpötila on asteiden +10 °C ja -10 °C välillä noin 220 päivää vuodessa. Koko lämmityskauden pituus on eteläisessä Suomessa noin 250 vuorokautta, ja kireitä pakkasia esiintyy suuressa osassa maata vain muutamana päivänä talven aikana.
Energiatehokkuus parantunut kymmeniä prosentteja
Sekä uusien ilmalämpöpumppujen energiatehokkuudesta kertova lämpökerroin että lämpöteho eli lämmön riittävyys pakkasilla on merkittävästi vanhoja laitteita parempi. Viisitoista vuotta sitten asennettu tyypillinen Daikinin ilmalämpöpumppu lämmitti enimmillään noin 5 kW:n teholla ja lämpötilassa +7 °C mitattu lämpökerroin COP oli 3,74. Taattu toiminta-alue lämmityskäytössä ulottui -15 pakkasasteeseen saakka. Uuden ilmalämpöpumpun koko lämmityskauden lämpökerroin SCOP on Helsingin olosuhteissa sama 5,2, eli kilowatilla sähköä lämpöpumppu tuottaa keskimäärin viisinkertaisen määrän lämpöenergiaa.
Tässä jutussa vertaillaan kuitenkin yhdessä lämpötilassa mitattua COP-lämpökerrointa, sillä lämpöpumppujen energiatehokkuuden vertailuun paremmin sopiva lämmityskauden lämpökerroin SCOP otettiin käyttöön vasta vuonna 2013. Vielä toimivan 10–20 vuotta vanhan lämpöpumpun päivittämistä uuteen kannattaa siis harkita jo energiansäästön vuoksi, tiedotteessa todetaan.
