Mikael Strandell: ”Tietyllä tavalla insinöörit ovat aiheuttaneet ilmastokatastrofin, ja insinöörit tulevat sen myös ratkaisemaan”

Aito kiinnostus talotekniikkaan. Siinä yksi syy, miksi Grundfosin toimitusjohtaja Mikael Strandell viihtyy niin hyvin talotekniikka-alalla. Hän on työskennellyt alalla vuodesta 1995 asti kaupallisissa tehtävissä: kentällä tukkukaupan, urakoitsijoiden ja suunnittelijoiden kanssa.

– Koko perinteinen jakelukanava on tullut tutuksi. Olen pyrkinyt olemaan mukana myös erilaisissa tilaisuuksissa ja tekemisissä opiskelijoiden kanssa. Annamme Grundfosin tiloja opiskelijoiden ja tapahtumien käyttöön, hän kertoo.

Strandell valmistui LVI-insinööriksi vuonna 1993, siirtyi työelämään vuonna 1995 ja valmistui kauppakorkeakoulu Hankenista vuonna 1996. Teknisen ja kaupallisen koulutuksen yhdistelmä on ollut työssä eduksi: se on auttanut muodostamaan kokonaiskuvaa ja tuonut ymmärrystä siitä, mitä osakkeenomistajat hakevat.

– Vuonna 1995 olisi ollut kohtalaisen helppoa mennä töihin rahoitusalalle, mutta reaalitalous kiinnosti minua pankkimaailmaa enemmän. Olen varmasti yksi harvoista 90-luvulla rahoitusta ja sisäistä laskentaa lukeneista, joka on eksynyt tälle alalle.

Talotekniikka-alalla viihtymiseen ovat vaikuttaneet myös alan ihmiset, kuten hyvät työnantajat ja esihenkilöt. On ollut mukavaa tehdä töitä.

– Ihmiset ovat tällä alalla erittäin ammattilaisia, mutta aika lupsakkaa rentoa porukkaa.

”Alan pitää olla kilpailukykyinen ja moderni”

Strandell aloitti Grundfosilla vuonna 2008 ja siirtyi yrityksen toimitusjohtajaksi vuonna 2010. Sitä ennen hän työskenteli Oy KWH Pipe Ab:llä avainasiakasjohtajana. Ura alkoi osto-organisaatiossa Onnisen tukkukaupassa.

Uran varrelta Strandellin mieleen ovat jääneet erityisesti kaupalliset onnistumiset. Työssään hän on pitänyt kiinnostavana myös asemaa, jossa on päässyt rekrytoimaan: hänestä on hienoa tarjota nuorille vastavalmistuneille työpaikkoja ja huomata, miten he viihtyvät ja pärjäävät alalla.

– Näen, että vastavalmistuneiden rekrytoiminen on suurten toimijoiden tehtävä. Niillä on parempi mahdollisuus kouluttaa ja kantaa riski, joka nuorten rekrytoimiseen ehkä liittyy, Strandell sanoo.

Toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden keskuudessa Strandell kokee talotekniikka-alan kilpailukykyisenä. Suorittavasta portaasta löytyy kuitenkin työvoimapulaa. Miten se taklataan?

– On selvää, että alan pitää olla kilpailukykyinen ja moderni. Pitäisikö kentällä tekemistä kehittää, jotta se olisi mielenkiintoisempaa? Onko mahdollista nostaa jalostusarvoa tehtailla, että oltaisiin työskentelyolosuhteissa edelläkävijöitä ja erotuttaisiin sillä tavalla? Strandell pohtii.

Hän uskoo, että ala kyllä sinänsä on houkutteleva: siinä pääsee aidosti vaikuttamaan.

– Tietyllä tavalla insinöörit ovat aiheuttaneet ilmastokatastrofin, ja insinöörit tulevat sen myös ratkaisemaan. Ja koko Länsi-Euroopan energiaremontti tulee olemaan iso. Paljon muutoksia tapahtuu.

Strandell näkee talotekniikka-alan hyvänä vaihtoehtona myös kansainvälistä uraa miettiville.

– Suurimmat suunnittelutoimistot alkavat olla kansainvälisiä ja teollisuuspuolella on paljon kansainvälisiä yrityksiä. Kun hankkii kielitaitoa, tämä ala tarjoaa mahdollisuuksia myös sille puolelle.

Osaamista Suomesta Strandellin mukaan siis löytyy, haasteena on sen vienti: Suomi on pieni maa, eikä hyvä asema kotimarkkinoilla takaa suuruutta maailmanvalloitukseen. Kansainvälisiä työmahdollisuuksia löytyy kuitenkin tulevaisuudessa Strandellin arvion mukaan esimerkiksi vesi-infrastruktuurin puolelta. Ihmiset tarvitsevat kohtuullisen saniteetin ja puhdasta vettä, mikä on valtava globaali haaste.

– Suomessa emme aina muista, miten suuri haaste puhdas vesi on. Esimerkiksi intialaisella voi olla kännykkä ja taulu-TV, mutta ei vessaa tai juoksevaa vettä. Pohjavesialueita on pilattu maailmassa isoilla alueilla puuttuvan viemäröinnin takia.

Energiatehokkaampia kokonaisratkaisuja

Energiatehokkuus on Strandellin mukaan pumppualalla nyt keskiössä. Toinen tärkeä asia on digitalisaation hyödyntäminen erityisesti siinä, että esimerkiksi koko vesihuoltojakelujärjestelmästä saadaan energiatehokkaampi. Ylipäätään LVI-tekniikassa korostuu Strandellin mukaan yhä enemmän kokonaishallinta.

– Mutta pitää muistaa, että Suomessa olemme LVI-tekniikassa erittäin korkealla tasolla moneen muuhun maahan verrattuna. Kaikki paljon matkustaneet tietävät, että Suomessa suihkusta tulee tasalämpöistä vettä paremmin kuin monessa muussa maassa. Myös rakennusten energiatehokkuus on Suomessa korkealla tasolla. Jo määräykset ovat niin vaativia, että energiatehokkaita ratkaisuja tulee automaattisesti.

Strandell näkee, että energiatehokkaampien kokonaisratkaisujen löytäminen on nyt koko talotekniikka-alan haaste: alan pitää löytää esimerkiksi uusia tuotteita ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi.

– Mutta myös isojen kansainvälisten valmistavassa teollisuudessa olevien yritysten pitää löytää parempia tapoja valmistaa tuotteita ja vähentää omaa hiilijalanjälkeään. Jokaisen pitää osallistua siihen omassa toiminnassaan.

Ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa on talotekniikka-alalla Strandellin mielestä kyse ennen kaikkea kokonaiskustannusten saamisessa alaspäin.

– Jos onnistumme saamaan ratkaisuihin nopeamman skaalautuvuuden, saamme yksikkökustannukset alas. Tällä hetkellä on jo paljon hyviä ratkaisuja, joilla kerrostaloissa voidaan säästää paljon energiaa. Mutta takaisinmaksuaika on vähän liian pitkä. Yksi syy on se, että yksikköhinta on vielä aika korkea. 

Strandell uskoo, että energiakriisi nopeuttaa montaa muutosta.

– Kun energian hinta nousee riittävän korkealle, maailma muuttuu. Ihminen on valitettavasti vähän laiska ja mukavuudenhaluinen. Mitään ei tapahdu ennen kuin on pakko.

Onko ammattiylpeys hävinnyt?

Strandellin mielestä on tärkeää, että talotekniikka-alan ihmiset kehittävät säännöllisesti itseään: kouluttautuvat ja löytävät uusia ratkaisuja erityisesti energiansäästöön.

– Ettei käy niin, että on tullut alalle esimerkiksi 1980–luvulla ja toteuttaa kaiken edelleen samalla tavalla. Vaan että on avoin tekemään muutoksia, oppimaan ja kokeilemaan uusia ratkaisuja.

Keskimäärin tässä ollaan talotekniikka-alalla Suomessa Strandellin mielestä melko hyviä. Jo Suomen omat parempia ratkaisuja vaativat ja muuttuvat rakentamismääräykset ovat hänen mielestään hyvällä tasolla.

– Jos rakennetaan kaikkien uusien määräysten mukaan, meillä on energiatehokkaita kiinteistöjä ja toimiva LVI. Mielenkiintoista on se, miksi meillä silti on välillä esimerkiksi homeongelmia. Mistä se tulee? Suomessa myytävät komponentit ovat laadullisesti hyvällä tasolla, ja meillä on hyviä suunnittelijoita. Kaiken pitäisi periaatteessa olla oikein. Missä laadunvalvonta katkeaa ja mitä siinä tapahtuu, että murherakennuksia syntyy? Strandell pohtii.

Hän miettii, onko kyse vain valvonnan pettämisestä tai kiireestä.

– Vai onko peräti niin, että tekijöiltä on hävinnyt ammattiylpeys? Tai olemmeko menneet jo sen yli, miten voimme energiaa rakennuksissa säästää, jolloin rakennukset eivät enää ole terveellisiä? Sisäilma on ehkä se suurin haaste rakennuksissa, joissa kaikki ei ole mennyt niin kuin Strömsössä.

Saatavuus- ja toimitusongelmia

Viime vuosien kriisit ovat näkyneet myös Grundfosin toiminnassa. Ukrainassa käytävän sodan seurauksena yritys ajoi toimintansa Venäjällä alas. Korona-aikana alkaneet ja sen jälkeen jatkuneet saatavuus- ja toimitusongelmat ovat vaikeuttaneet yritystoimintaa.

– Tietyt ketjut ovat venyneet pitkiksi. Sekä mekaniikkaa että elektroniikkaa sisältävien monimutkaisten tuotteiden valmistus on myöhässä, eikä tehtaalta saada ulos niin paljoa kuin kysyntää tällä hetkellä on, Strandell sanoo.

Hän muistuttaa, että energiakriisi on aiheuttanut tietyillä alueilla myös kysyntäpiikin. Esimerkiksi Latviassa iso osa kiinteistöistä lämpenee kaasulla, josta on nyt sähkön lisäksi pulaa.

– Luulen, että kaukolämpö lisääntyy koko Länsi-Euroopassa, ja maalämpöpumppuja tulee lisää. Mutta kaukolämpö ei ole nopea ratkaisu, ja maalämpöpumppu tarvitsee sähköä toimiakseen. Sähköverkot eivät välttämättä riitä siihen. Tilapäisesti voidaan käyttää esimerkiksi pieniä öljylämmitysjärjestelmiä, mutta se on vain hätäratkaisu.

Hän näkee meneillään olevan kriisin vakavana ja muistuttaa, että tehtaat eivät tällä hetkellä pysty tekemään maalämpöpumppuja niin paljon kuin niitä tarvittaisiin.

– Ja vaikka pystyisivätkin, seuraava porras ketjussa ovat asentajat. Asentajatkin loppuvat kesken. Kyllä tässä menee aikaa ennen kuin tasapaino taas löytyy.

_____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Työn vastapainona, Mikael Strandell

• On piirtänyt ja rakentanut pitkästä puusta itselleen perinteisen punamultamökin. ”Olen kohta rakentanut ihan oman ”tönöriffan” Sipoon saaristoon.”
• Harrastaa liikuntaa ja pitää erityisesti hiihtämisestä.
• Veneilee ja viettää vapaa-aikaa saaristossa.
• Perheeseen kuuluu puoliso ja kaksi aikuista lasta.

Julkaistu Talotekniikka-lehden numerossa 1/23.