Metsässä toimitusjohtaja on kuin kuka tahansa

Metsästys tyhjentää Rainer Knutsin pään työhuolista, vaikka harrastuksesta löytyykin paljon yhtäläisyyksiä työelämän kanssa.

Kuusiston saarella Kaarinan edustalla sijaitsee noin tuhat hehtaaria metsästysseura Kuusiston Killin metsästysmaita. Seuran puheenjohtajana häärii Fläkt Group Finland Oy:n toimitusjohtaja Rainer Knuts. 

– Moni mieltää metsästyksen ainoastaan jahdiksi tai saaliin ampumiseksi, mutta siihen liittyy paljon muutakin. Kuten luonnossa liikkumista, yhteisöllisyyttä, toiminnallisuutta ja kunnon ylläpitämistä, Knuts luettelee.

Metsästys antaa Knutsille vastapainon työelämään, koska metsällä ajatukset eivät voi pyöriä missään muualla. Silloin pitää olla jatkuvasti keskittynyt, valppaana ja selvillä siitä, missä koira ja muut metsästävät liikkuvat.

– Kun on pakko unohtaa kaikki muu, syntyy mielelle tilaa hengittää.

Harrastus tarkoittaa Knutsille välillä täydellistä poiskytkeytymistä. Seuralla on Posiolla eräkämppä, jonne ei johda edes teitä, ja jossa jopa matkapuhelinverkon löytäminen on haastavaa.

– Kun auton jättää tien varteen, niin rauha valtaa mielen. Siinä siirtyy tavallaan toiseen ulottuvuuteen. Se on voimaannuttavaa ja elvyttävää, Knuts kertoo.

Vaikka metsästys auttaa Knutsia unohtamaan välillä työhuolet, löytyy siitä silti myös valtavasti yhtäläisyyksiä työelämään. Metsästystapahtuman pitää olla organisoitu, ja metsällä pitää tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa – osata antaa ja pyytää apua.

Metsästys on tosin työelämää tasa-arvoisempaa. Vanhempia toki arvostetaan ja kunnioitetaan, mutta metsällä ei ole mitään väliä, onko titteli toimitusjohtaja tai asentaja. Se on terveellistä johtajalle, joka elää työelämässä tietynlaisessa kuplassa.

– Ihmiset tulevat hyvin erilaisista taustoista, ja se osaltaan rikastuttaa omaa ymmärrystä ja tapaa toimia ihmisten kanssa. Metsästysporukka tietyllä tavalla maadoittaa ja kalibroi oman ajatusmaailman.

32 vuotta saman firman leivissä

Knuts tuli aikanaan Fläktille jo vuonna 1990 tuotannon menetelmäsuunnittelijaksi. 32 vuoden uraan liittyy monta vaiheita. Alkuvuosina hän oli tuotannossa työnjohtajana, tuotantopäällikkönä, tuotantojohtajana ja laatupäällikkönä, loppuvaiheessa erilaisten kehitysprojektien vetäjänä, kunnes aloitti vuonna 2013 toimitusjohtajana ja pari kolme vuotta myöhemmin myös kotimaan myyntijohtajana.

– Onhan tässä aika monesta näkökulmasta nähnyt ilmanvaihtoalaa, Knuts toteaa.

Lisäksi hän on kouluttautunut työn ohessa ensin koneteknikosta amk-insinööriksi ja suoritti lopulta kauppakorkeakoulussa eMBA-tutkinnon.

Siinä välissä ja osin päällekkäinkin metsämies luki itsensä eräoppaaksi.

Huilaaminen ei ole heikkous

Knutsin uran aikana Fläkt on muuttunut paljon. Kaksi viimeistä koronan syövereissä vietettyä vuotta on myös muokannut työn tekemisen kulttuuria valtavasti. Alkuvaiheessa opeteltiin uusia etätyön työskentelytapoja ja työkaluja, mutta nyt saatetaan yhtä lailla tuskailla lähityöskentelyyn paluun kanssa.

– Tällaisiin vaiheisiin työssäjaksaminen kuuluu erityisesti. Osa ajattelee, että on mukavaa tehdä kotoa käsin, toiset taas tarvitsevat ympärilleen ihmisiä, hälinää, oikeita kontakteja ja kasvokkaista keskustelua, Knuts pohtii.

Knutsin mielestä yhteisöllisyys kuuluu työkulttuuriin, ja me-henki on päässyt viimeisen parin vuoden aikana rapautumaan jopa siinä määrin, että töihin paluu aiheuttaa kipuilua. Esimiesten onkin nyt syytä olla herkkänä tunnistamaan ajoissa tilanteita, joissa jaksamisen kanssa on haasteita. Etätöiden aikaan se oli tietysti erityisen vaikeaa, kun työkavereita ei nähty päivittäin.

Knuts uskoo, että korona-aika on myös laskenut sitoutumisen tasoa. Työpaikkaa on helpompi vaihtaa, kun työkaverit ovat etäisempiä.

Työhyvinvoinnin keskiössä on Knutsin mukaan rohkeus tunnistaa ja tunnustaa omia ja muiden rajoja. Nykypäivänä ei ole merkityksellistä kilpailla siitä, kuka on pisimpään töissä.

– Joskus toki tarvitsee tehdä pitkää päivää, mutta aivot tarvitsevat energiaa, happea ja lepoa. Levon ja työn suhteen täytyy olla tasapainossa. Johtaja tarvitsee myös rohkeutta näyttää omalla esimerkillään, että välillä on huilattava. Suomessa sellainen on ehkä koettu joskus heikkoutena, mutta asiasta täytyy jaksaa puhua, jotta syntyy uusi tapa toimia.

Jos siis joku jää roikkumaan konttorille, voi johtaja komentaa kotiin. Sama toimii myös toiseen suuntaan. Omalle pomolleenkin on uskallettava sanoa, jos hänessä alkaa näkyä uupumisen merkkejä.

– En loukkaantuisi, jos minulle tultaisiin huomauttamaan, että höllää vähän. Ja on tultukin.

————————————

Rainer Knuts

• 54-vuotias paraislainen Fläkt Group Finland Oy:n toimitusjohtaja ja kotimaan myyntijohtaja.
• Perheessä vaimo, 19- ja 16-vuotiaat pojat, mäyräkoira Tassu ja saksanseisoja Sanny.
• Harrastaa metsästystä ja kalastusta, viettää aikaa saaristossa mökkeillen ja veneillen.