Merkittävä laitosinvestointi luo uutta työtä Riihimäelle
Ekokemin tehdasalueelle Riihimäelle rakentuu kiertotalouskylä, jossa yhdyskuntajätteen sisältämät materiaalit kiertävät eteenpäin Ekojalostamon, Suomen ensimmäisen muovijalostamon ja biojalostamon kautta. Investoinnin kokonaisarvo on noin 40 miljoonaa euroa, ja se on Suomelle konkreettinen askel kohti kiertotaloutta.
Ekokemin Ekojalostamon kaivuutyöt alkoivat Riihimäellä tällä viikolla. Ensi kesänä rakennusvaiheeseen etenevät myös muovijalostamo sekä biojalostamo. Valmistuessaan vuoden 2016 lopulla jalostamot muodostavat Kiertotalouskylän. Rakennusvaiheessa Kiertotalouskylässä on 120–160 työpaikkaa. Valmistuessaan laitokset työllistävät noin 40 henkilöä.
”Tulevaisuudessa teollisuuskylät muuttuvat kiertotalouskyliksi, joissa toisen jäte on toisen raaka-aine. Riihimäen Kiertotalouskylä on meidän harppauksemme siihen suuntaan”, kertoo strategiajohtaja Mari Puoskari Ekokemiltä.
”Ekojalostamossamme yhdyskuntajätteestä erotellaan noin 37 prosenttia biojätettä, 7 prosenttia muovia ja 3 prosenttia metallia. Nämä virrat hyödynnetään ja jalostetaan teollisuuden raaka-aineiksi ja energiaksi. Kiertotalouskylässä yhdyskuntajätteen kierrätysaste nousee 50 prosenttiin ja hyötykäyttöaste 96–98 prosenttiin.”
Kiertotalouskylän biojalostamon rakentaa Biotehdas Oy, joka on ainoa valtakunnallisesti toimiva biokaasuyritys. Riihimäelle nousee yrityksen viides biotehdas. Tämän investoinnin arvo on noin 14,5 miljoonaa euroa ja laitos työllistää noin 15 henkilöä.
”Investointi on meille tähän asti merkittävin, sillä nyt rakennettava biojalostamo on Suomen ensimmäinen biotehdas, jossa käsitellään sekajätteestä peräisin olevaa biojätettä”, kertoo Biotehdas Oy:n toimitusjohtaja Kaisa Suvilampi.
Biokaasuprosessi on tehokkain tapa hyödyntää biojätteet: Riihimäen jalostamossa jätteistä tuotetaan biokaasua. Lisäksi talteen saadaan ravinteita, kuten typpeä. Taustalla on kotimainen, innovatiivinen Watrec Oy:n tekniikka.
”Haluamme viedä suomalaisen biojätteenkäsittelyn kestävälle pohjalle. Tämä on resurssiviisas ratkaisu. Suomessa jää yhdyskuntajätteen seassa hyödyntämättä vuosittain noin 400.000 tonnia biojätettä. Kiertotalouskylässä pystymme ensimmäisen kerran hyödyntämään tehokkaasti tämän materiaalivirran”, Suvilampi sanoo.
Kiertotalouskylän muovijalostamoon ohjataan paitsi yhdyskuntajätteestä erotellut muovit, myös kotitalousmuovipakkaukset, joiden keräys alkaa vuoden 2016 alussa 500 keräyspisteessä valtakunnallisesti. Vuoden 2016 alusta voimaan tulevan säädöksen myötä tuottajayhteisöillä on velvollisuus huolehtia kuluttajien muovipakkausten keräämisestä ja kierrättämisestä.
Suomessa syntyy muovipakkauksia arviolta 117 000 tonnia vuosittain. Hyödyt tulevat ensisijaisesti muovin tuotannon välttämisestä, sillä neitseellisen muovin valmistus vaatii paljon energiaa ja fossiilisia raaka-aineita. Lisäksi kierrätyksessä muoviin sitoutunut öljy pysyy kierrossa materiaalina. Kotitalouksien muovipakkausten keräyksestä ja kierrätyksestä vastaa elinkeinoelämän omistama tuottajayhteisö, Suomen Uusiomuovi Oy.
”On aivan erinomainen asia, että Suomeen rakennetaan muovinkäsittelylaitos. Se auttaa meitä saavuttamaan asetetut kierrätystavoitteet. Suomalainen ympäristö- ja jätehuolto tarvitsee tällaisia tulevaan tähtääviä hankkeita”, sanoo Suomen Uusiomuovi Oy:n toimitusjohtaja Vesa Soini.
