Matti Mikkola kokosi puurakentajat yhteen
Puurakentamisen laajetessa uusiin suuntiin kasvaa puutuoteteollisuudenalan merkitys entisestään.
Puutuoteteollisuuden vuotuisen tuotannon arvo on liki seitsemän miljardia euroa, josta viennin osuus on 2,5 miljardia. Ala työllistää melkein 30 000 ihmistä.
Vuosi sitten uudelleenorganisoidun Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Matti Mikkola muistuttaa, että sektori on myös iso alueellinen työllistäjä. Sen lisäksi puutuoteteollisuuden tuotteet pohjaavat uusiutuvaan ja kierrätettävään kotimaiseen materiaaliin.
Vaikka puurakentaminen näyttäisi olevan myötätuulessa, näkee Mikkola sen mahdollisuuksille esteitä niin säädöksissä, asenteissa kuin koulutuksessakin. Hän kokee, että puurakentamista ei kohdella tasapuolisesti. Tämä selittänee ainakin osan kaupunkimaisen kerrospuurakentamisen alhaisen 5–6 prosentin osuuden rakentamisessa, kun sen osuus kaikesta rakentamisesta on lähes 40 prosenttia.
”Esimerkiksi rakentamismääräyskokoelman E1 Rakennusten paloturvallisuus käsittää 37 sivua asiaa. Vasta toiseksi viimeisellä sivulla mainitaan, että puukerrostalot pitää varustaa automaattisella sammutuslaitteistolla. Määräyksistä on lisäysten ja uusimisten myötä tullut hajanaisia tilkkutäkkejä, mikä tuo liikaa tilaa tulkinnoille”, Mikkola toteaa.
Koska puuta pidetään palavana materiaalina, sille asetetaan Mikkolan mielestä vääriä vaatimuksia. Nykytilanne johtaa siihen, että rakenteellisen palosuojauksen lisäksi puukerrostaloihin vaaditaan aina myös automaattinen palonsammutusjärjestelmä. Kansallisella tasolla pitäisikin siirtyä materiaaliperusteisista vaatimuksista suoritusperusteisiin vaatimuksiin, kuten eurokoodeissa on jo tehty.
Mikkola ei vaadi sprinklauksen poistoa puukerrostaloilta. Palonsammutusjärjestelmien ja rakenteellisen paloturvallisuuden korostamisen ansiosta nyt rakennettavat puutalot ovat monin verroin paloturvallisempia kuin perinteisemmin rakennetut talot.
Puutuoteteollisuus haluaa, että materiaalipohjainen käyttötaparajoitus poistetaan ja alalle annetaan mahdollisuus rakentaa myös hoito-, majoitus- ja liikerakennuksia puusta.
Missä talotekniikka?
Puurakentamisessa suunnittelu tehdään ensin valmiiksi, ja vasta sen jälkeen valmistetaan tarvittavat komponentit. Tämän ansiosta rakentaminen on nopeaa.
”Vielä ei ole löytynyt täysin puurakentamiseen soveltuvaa talotekniikkaa. Talotekniikkateollisuuden pitäisi kiinnittää huomio siihen, mikä toistettavissa olevista järjestelmistä soveltuu puurakentamiseen parhaiten. Ja kaikilla talotekniikan osa-alueilla pitäisi kehittää puurakentamiseen paremmin sopivia ratkaisuja.”
Mikkola on huolissaan koulutuksesta.
”Puutuote- ja puurakentamiskoulutus on rapautunut pahasti. AMK-tasolla puurakentamiseen perehdyttäviä opintoja on tarjolla vain muutamia kursseja, ja myös yleisopinnoissa laahataan perässä.”
Toisaalta jo töissä olevat suunnittelijat tarvitsevat täydennyskoulutusta puurakentamisen ratkaisujen kehittyessä nopeasti. Mikkola painottaa, että puurakentamiselle on asetettu pääsääntöisesti muuta rakentamista kovemmat vaatimukset, mikä pitää osata huomioida jo suunnitteluvaiheessa.
Puutuoteteollisuuden itsenäisyys
Vielä reilu vuosi sitten Puutuoteteollisuuden piiriin kuuluvat yritykset olivat hajanainen ryhmä yrityksiä ja yhdistyksiä, kunnes Puuteollisuus päätti itsenäistyä Rakennusteollisuus RT:stä. Tänään Puutuoteteollisuuteen on jäsenyhdistystensä kautta liittynyt jo yli 600 yritystä. Synergioita yhdessä toimimisesta on jo syntynyt ja viestiä on voitu suunnata ja yhdenmukaistaa.
”Olemme valinneet neljä aluetta, joihin pyrimme vaikuttamaan. Kansallisella tasolla tärkeimpänä on Maankäyttö- ja rakennuslaki.”
Muut alueet ovat Eurooppa-vaikuttaminen, osaamisvajeen poistaminen opetusmahdollisuuksia parantamalla sekä puutuotteiden kilpailukyvyn parantaminen.
”Eurooppa-vaikuttaminen on tosi tärkeää, sillä kansallisella tasolla päätöksissä tehdään enää hienosäätöä. Meidän pitäisi myös pystyä luomaan yhteispohjoismaiset markkinat.”
Seuraavana vaikuttamisen painopisteessä on käytönaikainen energiankulutus. Jatkossa ratkaisevaa on elinkaaren mittainen vaikutus ympäristöön muun muassa kasvihuonekaasujen osalta. Kun rakentamisen hiilijalanjälki näyttelee yhä suurempaa roolia, myös puun kilpailukyky paranee.
KUKA?
Matti Mikkola
Asuu Porvoossa lähes satavuotiaassa hirsirunkoisessa puutalossa, joka on ollut aiemmin leipomo.
Perheeseen kuuluu puheterapeutti vaimo Liisa ja kolme lasta, joista kaksi jo aikuisia.
Uraputkeen sisältyy yli 20 vuoden kokemus puutuoteteollisuudesta. Uralle mahtuu esimerkiksi yleismiehen hommia sahalla sekä myyntitehtäviä ulkomailla, tuotekehitystä ja liiketoiminnan kehittämisen johtamista, pellettiliiketoiminnan ylös ajoa sekä rakentamisen ratkaisujen kehittämistä CLT-liiketoiminnasta aina kerrosrakentamisen käynnistämiseen asti.
Harrastuksiin kuuluu tyttären harrastuksiin kuskaamisen lisäksi talon pikkuremppaamista, veneilyä ja lenkkeilyä, sään salliessa myös hiihtoa.
Puurakentamisen osuus vuonna 2050? Jos puurakentamisen osuus nyt on lähes 40 prosenttia, vuonna 2050 osuuden pitäisi olla jo 75 prosenttia.
teksti ja kuva Heikki Heikkonen
