Marko Utriainen: ”Energiamurroksessa sähköurakoitsijat ansaitsevat oman reilun siivunsa”

Sähköurakoitsijat ovat hankkeissa usein aliurakoitsijoiden roolissa. Roolia pitäisi pystyä vahvistamaan, ja sähköurakoitsijoiden ääni pitäisi saada projekteissa kuuluville myös ennakoivasti. Heillä on realistinen käsitys siitä, mikä on toteutettavissa ja mahdollista. Tätä mieltä on Sähkö- ja teleurakoitsijat STULia toimitusjohtajana nyt vuoden verran vetänyt Marko Utriainen. Hän muistuttaa, että sähköurakoitsija kantaa hankkeissa ison riskin. 

– Saattaa olla, ettei riskinotto ole kaikilta osin reilu. Viime kädessä urakoitsija kantaa vastuun siitä, toimiiko järjestelmä vai ei. Mielestäni pitäisi olla enemmän tasapuolisuutta siinä, että riskit kannetaan yhdessä. Suunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja rakennuttajien välillä kannattaisi olla tiiviimpää kanssakäymistä ja vuorovaikutusta.

Vuorovaikutuksesta puhuminen jää Utriaisen mukaan muutenkin teknisellä alalla monesti vähälle. Hän muistuttaa, että hyvä vuorovaikutus on myös yrityksen kilpailuetu.

– Työmailla asioita tehdään ihmisten kanssa. Kun urakoitsija hoitaa asiat hyvällä vuorovaikutuksella, niin kyllähän hän saa kauppaa. Se ei ole vain niin, että menet asentamaan pistorasioita ja kytkimiä. Siihen liittyy se, miten keikat sovitaan, kenen kanssa vuorovaikutat, ja miten suunnittelijan kanssa menee, Utriainen sanoo.

Ratkaisijan roolissa

Utriainen opiskeli Teknisessä korkeakoulussa sähkövoima- ja valaistustekniikkaa ja valmistui  vuonna 1995 sähkövoimatekniikan diplomi-insinööriksi. Sen jälkeen kaikki hänen työsuhteensa ovat olleet sähköalan työpaikkoja: Kvaerner Masa-Yardsin telakalla sähkösuunnittelijana, Dielectricillä tuotepäällikkönä, Enstolla ja sittemmin ABB:llä aluemyynnissä, viennissä, tuotejohdossa sekä tehtaanjohtajana Porvoossa.

– Sähköalalla olemme ratkaisijoina ja toteuttajina siinä, mistä ylä- ja monitasoisesti puhutaan puhtaana energiana, vihreänä siirtymänä ja energiatehokkuutena. Viime kädessä sähköalan urakointi on puhdasta raakaa työtä: vedetään piuhat, asennetaan ja kytketään laitteet. Se vaatii riittävän osaamisen, jotta näitä pystyy toteuttamaan sähköturvallisesti, hän sanoo.

STULiin kuuluvan Sähköinfon puitteissa järjestetään koulutusta sähköalan standardeista.

–  Automaatioteknologia kehittyy huimaa vauhtia. Standardit taas syntyvät suhteellisen verkkaisesti. Standardien täytyy pysyä perässä, jotta pystymme takaamaan yhteensopivuuden ja turvallisuuden. 

Utriaisen mielestä suomalainen sähköala tiedostaa hyvin standardien tärkeyden ja merkityksen. 

– Suomalainen sähköasennuskulttuuri on varsin hyvää. Täällä tehdään asioita pääsääntöisesti oikein.

Riittääkö osaajia?

Utriaisen mukaan Euroopankin tasolla puhutaan nyt siitä, riittävätkö sähköurakoinnin osaajat ja toteuttajat siihen, miten valtavaa vauhtia yhteiskunta sähköistyy. Vajetta valmistuneiden ja tulevaisuuden tarpeiden välillä on jo nähtävissä. Utriaisen mukaan sähköalasta on tärkeää tehdä houkutteleva. Hän kannustaa alan ihmisiä ”levittämään ilosanomaa” alan monista mahdollisuuksista.

– Itse kukin voisi omassa sidosryhmäverkostossaan muuttaa mielikuvaa alasta ja madaltaa kynnystä tulla alalle. Tämä on teknistä työtä, mutta ei kuitenkaan mitään tähtitiedettä, vaan maanläheistä ja konkreettista tekemistä, hän sanoo.

Utriainen muistuttaa, että sähköala tarjoaa merkityksellistä työtä esimerkiksi puhtaassa siirtymässä. 

– Sähköala ei ole vain perinteistä sähkötekniikkaa. Tarvitsemme alalle monimuotoisuutta myös osaamismielessä. Sähköalasta voi monella olla mielikuva työmaalla tehtävästä likaisesta työstä, ja on se osaltaan sitäkin. Mutta myös paljon muuta. Kun pätevöityy, voi ponnistaa myös yrittäjäksi. 

STUL pyrkii muiden sähköalan järjestöjen kanssa vaikuttamaan alan houkuttelevuuteen yhteisellä yläkouluikäisille suunnatulla Näkymätön voima -kampanjalla. Kampanjassa viestitään sähkö- ja energia-alan koulutus- ja työmahdollisuuksista.

– Olemme saaneet siitä positiivista palautetta, näkyvyyttä ja seuraajia esimerkiksi Tiktokissa. Ala on myös hyvin miehinen. Lähestymme asiaa monimuotoisesti ja pyrimme muuttamaan mielikuvaa. Sähköalalle hakeutuu kiitettävä määrä nuoria. Yksi mittari tulevaisuudessa voisi olla, että heidän joukossaan on enenevässä määrin tyttöjä.

Miten naiset ja tytöt sitten saadaan sähköalalle ja pysymään siellä? 

– Se lähtee kotoa. Siitä, millaisia mielikuvia ruokimme lapsillemme siitä, mitä isona voisi tehdä. Usein ehkä ajatellaan, että kun käyt ammattikorkeakoulun tai yliopiston, niin sitten olet jotain. Mutta että arvostettaisiin myös käsillä tehtävää työtä. Sielläkin puolella voi olla mielenkiintoisia tehtäviä. 

Työmaiden työilmapiirin suhteen Utriainen nostaa esiin päivittäisjohtamisen merkityksen.

– On tärkeää saada porukka riittävän usein yhteen, että heillä on sama tieto siitä, missä mennään. Päivittäisjohtamiskulttuuri tulee lean-maailmasta. Lean on hieno sana, mutta viime kädessä siinä on kyse arjen kohtaamisista. Että ollaan riittävän usein yhteisten prioriteettien äärellä.

Suomelle lisää kilpailukykyä

Sähköalan teknologia on viime vuosina kehittynyt valtavasti, ja ratkaisut kiinteistöjen automaatioon ovat jo käsissä. Utriaisen mielestä jo kehitettyihin ratkaisuihin kannattaisi kuitenkin investoida rohkeammin.

– Kaikki puhuvat nyt vihreästä tai puhtaasta siirtymästä ja puhtaasta energiasta. Rakentamisen asuntopuoli on alhaalla, mutta energiatehokkuushankkeita pitäisi saada Suomessakin enemmän liikkeelle. Energiatehokkuushankkeet voi tehdä bisnesperusteisesti hyvillä takaisinmaksuilla. Suomen kiinteistökannassa on potentiaalia. 

Tällä hetkellä sähkö- ja teleurakoitsijoiden työllisyystilanne on Utriaisen mukaan kohtuullisen hyvä. Haasteena on koulutuksen ja alalla tarvittavan osaamisen kohtaaminen. STULin jäseniltä on tullut palautetta siitä, ettei osaamistaso aina kohtaa tarvetta.

– Viesti on, että koulutustasossa on tultu pikkaisen taaksepäin. Urakoitsijat kokevat sen kalliiksi ja aikaavieväksi, jos henkilöä joutuu paljon kouluttamaan. Oppilaitosten ja yritysten välille kaivattaisiin ehkä enemmän yhteistyötä. Ymmärrettäisiin osaamistarve kentällä, ja koulutusjärjestelmä fokusoisi osaamisen kasvattamiseen.

Utriainen ajattelee, että sähköalalla on valtava potentiaali Suomen kilpailukyvyn nostamiseen. Siihen tarvitaan kuitenkin investointeja hankkeisiin.

– Voisimme ihan oikeasti olla maailman vastuullisin maa. Olemme aika kärjessä jo nyt. Olemme lähtökohtaisesti rehellinen kansa ja teemme asiat niin kuin luvataan. Ja jo ABB:n ajoilta tiedän, että teknologiapuolella suomalainen sähköosaaminen on maailmanluokkaa. Se on minulle tietynlainen unelma, että tämä nähtäisiin ulkomaailmassa.

Työn vastapainona 

• Asuu Porvoossa. Nikkaroi taloaan ja tekee pihatöitä.
• Harrastaa porraskävelyä Porvoon portailla sekä padelin pelaamista.
• Kolme lasta ja kaksi lastenlasta.
• On ollut puolisonsa kanssa naimisissa 35 vuotta. ”Nyt saamme nauttia suhteellisen nuorella iällä myös isovanhemmuudesta.”