Leville nousi ekologinen elämyskylä – ”Omanlainen opettelunsa reservimarkkinaan osallistumisessa on ollut”

Hullu Poro -hotellin shuttlebussi kaartaa Tonttulan Elämyskylän pihaan, joka sijaitsee kahdeksan kilometrin päässä Levin keskustasta. Noin neljän miljoonan euron rakennushanke Santa´s Visitor Centerin elämystalon kokonaispinta-ala on noin tuhat neliötä, ja se pitää sisällään joulufantasiamaailman. Audiovisuaalisessa näyttelytilassa seinille luodaan 20 projektorilla muun muassa revontulia, tonttuja ja lentävä joulupukki.

 – Viime talvi oli erikoinen, lunta oli vähän ja pitkiä pakkasjaksoja ei ollut. Yhtenä päivänä oli lähemmän 40 astetta pakkasta, mutta seuraavana päivänä taas nollassa, juttelee kiinteistöpäällikkö Jukka Huutola, kun astelemme kohti rakennuksen konehuonetta.

Huutola kertoo, että kiinteistön maalämpöjärjestelmä, aurinkovoimala ja viereisessä kiinteistössä sijaitseva akkuvarasto mahdollistavat uusiutuvan energian hyödyntämisen. Uudisrakennus on liitetty Aurora Pyramidien akkuvarastoon, joka rakennettiin jo vuonna 2019. Järjestelmä ei siis ainoastaan tuota energiaa, vaan myös varastoi sitä.

Kätevä ratkaisu viilennykseen

Konehuone sijaitsee jylhän hirsirakennuksen ylimmässä kerroksessa. Huutola esittelee konehuonetta ylpeänä. Hän kertoo, että uudisrakennuksen valtavien ikkunoiden vuoksi oli tärkeää asentaa myös jäähdytyslaitteet. Kohde toteutettiin liettualaisen Komfoventin ilmanvaihtokoneilla, Siemensin kiinteistöautomaatio optimoi ilmanvaihdon.

– Valintaan vaikutti suurelta osin kätevä ratkaisu viilennykseen. Kohteeseen toimitettiin neljä kappaletta Komfoventin koneita, suurimmat koneet viilennystoiminnolla. Laitteeseen integroitu lämpöpumpputekniikka sopi tähän kohteeseen hyvin, toimitukset tulivat täsmällisesti ja yhteistyö toimi moitteettomasti.

Kolme ilmanvaihtokonetta sijaitsee vierailukeskuksen toisen kerroksen konehuoneessa, mihin on sijoitettu lisäksi keittiön ilmanvaihtokoneet ja käyttövesipuskurivaraajat. Vierailukeskuksen viereisen joulupukin talon ilmanvaihtokone sijaitsee kyseisessä rakennuksessa.

Kahdeksan maalämpökaivoa

Gebwellin maalämpöpumppu sijoitettiin vanhaan lämmönjakohuoneeseen, joka sijaitsee uudisrakennuksen viereisessä, jo pitkään toiminnassa olleessa rakennuksessa. Kaikki rakennukset ovat saman lämpökeskuksen takana ja lämpö jaetaan lattialämmitykseen ja patteriverkostoon.

– Tämä on ainoa näin iso maalämpökohde Köngäksen kylällä. Maalämpökaivoja on kahdeksan kappaletta, jokainen 300 metriä syvä. Öljylämmitys jätettiin varalle mahdollisten laiterikkojen varalta.

– Akusto ja muuntamo mitoitettiin jo alun perin isommalle tarpeelle, koska olimme jo suunnitelleet uuden vierailukeskuksen rakentamista jo pidemmän aikaa. Osallistumme myös Fingridin reservimarkkinaan.

Huutola sanoo, että omanlainen opettelunsa reservimarkkinaan osallistumisessa on ollut.

– Se on niin uutta.

Tilaaja aktiivisesti mukana

Samuli Hyvönen Kemissä sijaitsevasta Oy Kalottkonsult Ab:sta kertoo, että hän tiimeineen teki toteutussuunnittelun lvia-järjestelmille tiiviissä yhteistyössä urakoitsijan ja tilaajan kanssa. Suunnitteluprosessi alkoi maaliskuun lopulla, maarakennustyöt aloitettiin vapun jälkeen.

–  Suunnittelussa hyödynnettiin nykyaikaisia suunnittelutyökaluja, kuten Teklaa rakennesuunnittelussa ja Trimbleä tietomallinnuksessa. Yhteensovittamista tehtiin IFC-mallin avulla. Työmaa-aikana tuli jonkin verran muutoksia, niin mallin avulla oli helppo työstää niitä ja hioa yksityiskohtia. Suunnittelijat olivat eri puolilla Suomea ja tilaaja oli hyvin aktiivisesti mukana ottamassa kantaa siihen, miltä lopputulos näyttää.

Maalämpöjärjestelmä suunniteltiin yhteistyössä urakoitsijan ja mitoitettiin yhdessä Gebwellin kanssa.

– Suunnitelmissa oli alun perin hybridijärjestelmä ilma-vesilämpöpumppu yhdistettynä maalämpöön, mutta sitä ei koettu kohteeseen sopivaksi toiminnallisesti ja teknisesti.

Hyvönen sanoo, että Lapissa pitkien pakkasjaksojen osalta ilma-vesilämpöpumppujen toiminta rajoittuu, maalämmön osalta samaa haastetta ei ole. Viilennysjärjestelmä toteutettiin ilmanvaihtokoneiden avulla sisäisellä viilennyksellä.

–  Kompressorijäähdytys on sisäisenä Konfoventin laitteissa. Niissä ei ole lauhdittimia erillisenä vaan lauhdutetaan suoraan jäteilmaan. Tämä valinta tehtiin arkkitehtonisista syistä, jotta ulos ei tulisi ylimääräisiä laitteita. Tämän kaltaisia laitteita on jo jonkin verran markkinoilla. Konekokoahan se toki hieman suurentaa, mutta mielestäni ne ovat hyvinkin toimivia.

Myös Huutola sanoo, että tilaajan puolelta taloteknisiin järjestelmiin on oltu tyytyväisiä.

– Mitään ongelmia ei ole ilmennyt käyttöönoton jälkeen. Työmaavaiheessa tietomalli oli todella kätevä, kun pystyin itsekin tarkastelemaan sitä puhelimen näytöltä 3D:nä.

Hyvönen kertoo, että työmaavaiheessakaan ei ollut sen suurempia asennusteknisiä haasteita.

– AV-tekniikkaa on rakennuksessa paljon. Se aiheutti hieman odotettua enemmän lämpökuormaa, mutta se ratkaistiin käyttöönottovaiheessa.

Suunnitteluratkaisut mietittiin yhdessä, mikä helpotti rakentamista ja teki prosessista jouhevamman.

– Tiivis yhteistyö urakoitsijan kanssa mahdollisti kustannustehokkaiden ja teknisesti parempien ratkaisujen löytämisen.

Kustannustehokasta urakointia

Urakoisijana ilmastointipuolella toimi Merilapin Ilmastointipalvelu oy:stä Pekka Sankala ja Veli Hepo-oja ja putkiurakoitsija Jiipee talotekniikka oy.

Hyvönen kertoo, että Kalottkonsult sijaitsee Kemissä ja työllistää noin 25 henkilöä. Toimisto tekee monialaista suunnittelua, mukaan lukien lvia-suunnittelua, sähkö- ja automaatiosuunnittelua.

– Toimistomme on pieni ja ketterä. Meillä on monenlaista hanketta: teollisuuteen, oppilaitoksia, päiväkoteja, liikerakentamista, uudisrakentamista, sitä toki on vähemmän täälläpäin, lisäksi putkiremontteja.

Hyvönen kertoo, että pohjoisen kohteissa tuntuu olevan suuntaus, että kilpailutus menee kvr-urakkarakentamisen kautta.

– Eli suunnittelu tehdään käytännössä urakoitsijalle, näitä hankkeita on paljon. Työskentely on mielestäni näissä projekteissa tiivistä, mutta myös kustannustehokasta, kun ratkaisut pohditaan yhdessä, Hyvönen sanoo.