Maalämpö, ILP vai PILP? – ”Valveutuneet asiakkaat osaavat jo kysyä luonnollisista kylmäaineista”

Talotehtaiden ja rakennusliikkeiden asiakkuuspäällikkö Mikko Lappalainen työskentelee Niben Vantaan toimipisteessä ja huolehtii yhteydenpidosta rakennusliikkeisiin ja talotehtaisiin koko Suomen alueella.

Mikko Lappalainen on työskennellyt vuodesta 2008 lähtien lämpöpumppualalla ja hankkinut myyntikokemusta sekä kuluttaja- että yritysmyynnin puolelta. Kuva: Henna Mattila

Mikko Lappalaisen työnkuvaan kuuluu muun muassa yhteisten markkinointi- ja myyntisuunnitelmien luominen asiakkaiden kanssa, talotehtaiden henkilökunnan koulutus ja tuotevalikoiman ylläpito.

– Teemme lähes kaikkien suomalaisten talotehtaiden kanssa yhteistyötä. Autan asiakkaitani tarjoamalla älykkäämpiä ja energiatehokkaampia lämmitysratkaisuja uusiin pientaloihin. 

Hän kertoo, että Nibella on pientalopuolen uudisrakentamisen lämpöpumppumarkkinalla iso osuus. 

– Tällä hetkellä maalämpöpumppujen menekki on suurin, mutta myös ilmavesilämpöpumpuissa ja poistoilmalämpöpumpuissa markkinaosuus on suuri. Noin 50 prosenttia menee maalämpöpumppuja, ilmavesi-lämpöpumppuja 20 prosenttia ja poistoilmapumppuja saman verran, 20 prosenttia. Poistoilmalämpöpumppujen toimittajia ei ole Suomessa montaa, ja NIBE onkin edelläkävijä etenkin näiden osalta. Ensimmäinen PILP tuli markkinoille jo vuonna 1981.

Lappalainen on työskennellyt vuodesta 2008 lähtien lämpöpumppualalla ja hankkinut myyntikokemusta sekä kuluttaja- että yritysmyynnin puolelta.

– Olin aiemmin Lämpöykkösen palveluksessa, myin kuluttajille lämmitysjärjestelmiä seitsemän vuotta sekä toimin myyntipäällikkönä Etelä-Suomen alueella, Nibellä olen ollut nyt kahdeksan vuotta.

Energiakriisi ajurina

Maalämpöjärjestelmien myynti nousi energiakriisin alkamisen jälkeen.  

– Se oli melkeinpä oletus, että jokaiseen taloon tuli maalämpö, jos se vain oli tontin puolesta mahdollinen. Pörssisähkö on myös mukana tänä päivänä jokaisessa keskustelussa. Viisi vuotta sitten juuri kukaan ei keskustellut kilowattitunnin hinnasta. 

Lappalainen kertoo, että poistoilmalämpöpumppujen osalta suosio selittyy osin sillä, että ilmanvaihtokonetta, ulkoyksikköä tai maalämpökaivoa ei tarvita erikseen lainkaan. 

– Lämmitys, käyttövesi ja ilmanvaihto ovat samassa, kompaktissa paketissa eikä tarvitse porata maalämpökaivoja pihalle. Maalämpö on käytännössä kaivojen verran kalliimpi investointi. 

Porauksen hintaan vaikuttaa muun muassa se, kuinka kaukana kallio on maan pinnasta. 

–  Hiekkaharjulla poraaminen voi olla kalliimpaa, kun kallio on syvemmällä. 

Propaani kylmäaineena 

F-kaasuasetus vaikuttaa vahvasti lämpöpumppujen tulevaisuuteen.

– Kylmäainepuolen muutokset ovat nyt tapetilla. Kotitalouskokoluokan maalämpöpumpuissa, 

myös isompien laitteiden osalta, vuonna 2027 tulee suurimmat muutokset. Vanhoja laitteita saa edelleen huoltaa, joten sen osalta ei tule ongelmia. 

Niben valikoimassa luonnollinen kylmäaine, propaani, on jo lanseerattu ilma-vesilämpöpumppujen ja poistoilmalämpöpumppujen osalta. 

– Myös uudet R290-maalämpöpumput esiteltiin ensimmäistä kertaa Frankfurtissa ISH-messuilla.

– Nämä laitteet läpäisevät jo vuoden 2030 määräykset. Kylmäainemuutos vaikuttaa myös laitteen sijoitteluun, sillä propaani on helposti syttyvä aine. Käytännössä se tarkoittaa tuuletusta tekniseen tilaan maalämpöpumppujen osalta. Jos tulee vuotoja, niin aine pitää saada pois sisäilmasta. 

– Todella valveutuneet asiakkaat osaavat jo aiheesta kysyä, mutta melko vähän kysymyksiä asiakkaiden puolelta tulee. 

Lappalainen kertoo, että yleisin kysymys omakotitalon rakentamista suunnittelevalta on, mikä olisi järkevin lämmitysmuoto uuteen taloon. 

– Käyn läpi perusasiat, mitä eroa on poistoilmassa, maalämmössä ja ilmavedessä ja haemme yhdessä asiakkaan tarpeisiin parhaan ratkaisun. 

Kuluttajien kanssa keskustellessa Lappalainen pyrkii pitämään asiat yksinkertaisina. 

– Yritän kertoa asiat mahdollisimman ymmärrettävänä. Harvat ihmiset tietävät lämpöpumppujen tekniikasta tai yksityiskohdista mitään. Alan ihmisillä on joskus taipumusta puhua asioista siten, että ns. maallikko ei saa mitään käsitystä asiasta. Yritän taistella tätä ilmiötä vastaan ja pitää asiat mahdollisimman simppelinä. 

Maalämpö on varma valinta

Lappalainen sanoo, että maalämpö on varma vaihtoehto.

– Se tuottaa lämpöä myös kovilla pakkasilla ja lisää myös talon jälleenmyyntiarvoa. Ilmavesilämpöpumpun hyötysuhde laskee kovemmilla pakkasilla, jolloin lämmitys hoidetaan sähköllä ottamalla sähkövastus portaittain mukaan lämmitykseen. Kovia pakkaspäiviä on kuitenkin suhteellisen vähän. Kun ulkolämpötila on esimerkiksi 7­–10 plussan puolella, niin hyötysuhde voi olla parempikin kuin maalämmössä. 

Vuositasolla maalämpö säästää keskimäärin noin 70 prosenttia energiakustannuksissa, ilmavesilämpö noin 50–60 prosenttia. Säästöt riippuvat aina myös muun muassa talon energiatehokkuudesta sekä asumistottumuksista.

– Investoinnin osalta hintaero syntyy porauksen kustannuksesta. Energiatukiahan ei enää makseta, mutta kotitalousvähennystä voi vielä hyödyntää. Maalämpökaivon poraamisesta lasketaan työn osuudeksi suurin osa. Kahden aikuisen taloudessa euromääräisen summan voi vielä kertoa kahdella. 

Lisää älyä

Lappalainen kertoo, että hänen uransa aikana on lämpöpumppualalla tapahtunut paljon. 

– Laitteiden hyötysuhde on parantunut, lisäksi älyn puolella on tapahtunut suuria parannuksia. Automatiikan avulla voi optimoida pumpun hyödyntämään pörssisähkön halpoja tunteja ja sitä kautta säästää energiakustannuksissa. 

Automaatikan osalta kehitystyötä on tehty valtavin harppauksin. 

– Lanseerasimme muutamia vuosia sitten S-sarjan automatiikan. Kaikissa laitteissa on kosketusnäytöt ja toiminta on langatonta.  Äly on lisääntynyt ja voimme muun muassa päivittää laitteiden softaa etänä, samaan tapaan kuin esimerkiksi kännyköitä päivitetään.

Lämpöpumppuun liitetty automatiikka seuraa jatkuvasti pörssisähkön hintaa. 

– Se saa hinnan tietoonsa aina vuorokauden etukäteen ja jakaa vuorokauden kolmeen eri osaan eli silloin kun on halvimmat tunnit, tehdään lämmitystä ja käyttövettä niin paljon kuin mahdollista ja pyritään säästämään sitä kautta. Lämpöä varataan uusissa pientaloissa siis betonilattiaan ja kun sähkö on kalliimpaa niin laitteen ei tarvitse tehdä töitä.

Lisäksi nykyaikaiset laitteet ovat invertterikäyttöisiä eli toimivat pienemmällä teholla silloin, kun sähkö on kallista, halvimmilla tunneilla kompura pyörii kovemmalla teholla. 

Lappalaisella on omassa talossaan maalämpöpumppu, joka tuotti viime vuonna lämpöä ja lämmintä käyttövettä 8 500 kilowattituntia ja käytti siihen 1 700 kilowattituntia energiaa.

–  Käytän lisäksi automatiikkaa pörssisähkön ohjaukseen. Voin katsoa puhelimen applikaatiosta reaaliaikaisen pörssisähkön hinnan. 

Niben toimiston katolla on aurinkopaneelit, jotka on yhdistetty lämpöpumppuun. 

– Lämpöpumppu pyrkii käynnistämään kompressorin silloin, kun auringosta saadaan energiaa ja ryhtyy tekemään joko käyttövettä varaajaan tai jos rakennuksessa on lämmitystarvetta, niin varaamaan lattialämmitykseen auringon tuottamaan sähköä. Kesällä aurinkoenergia ohjataan viilennykseen. Tämä sama logiikka toimii myös kotitalouksissa, joissa on sekä aurinkopaneelit että lämpöpumppu. 

– Lisäksi järjestelmään voi tehdä loma-asetukset ja kotona/poissa -asetukset, joilla voidaan pudottaa muun muassa ilmanvaihtoa, kun koti on tyhjillään.

Viilennystä myös makuuhuoneeseen

Lappalainen kertoo, että Nibe on testannut uudenlaista lattiaviilennysjärjestelmää.

– Ajatuksena siinä on rakennuksen ilman viilentäminen lattian betonimassan avulla, eli sitä kautta ohjataan kuuma ilma pois talosta. Se vaatii tarkemman ohjauksen lattialämmitykseen, jotta kosteutta ei pääse muodostumaan. Tämä on mielestäni mielenkiintoinen suuntaus. Järjestelmä on huomaamaton, sillä konvektoreja ynnä muita ei tarvita. Kosteus talosta poistetaan ilmanvaihdon kautta.

– Etuna on myös se, että viilennys saadaan rakennuksen jokaiseen tilaan. Ilmalämpöpumppujen haasteena on se, että usein ne sijoitetaan rakennuksen suuriin tiloihin, makuuhuoneet jäävät helposti ilman viilennystä.

Niben tehtaat ja tuotekehitys sijaitsevat Ruotsissa. Suomen Vantaan toimipisteessä koulutetaan jälleenmyyntiliikkeiden asentajia, talotehtaiden asentajia, myyjiä ja suunnittelijoita.

– Koulutuksia on 2–3 per viikko. Tuotehallintatiimi toteuttaa asentajien koulutukset, itse teen paljon talotehdaspuolen myyjien koulutuksia. Olen myös mukana talotehtaiden tapahtumissa, lisäksi osallistun alan muihin tapahtumiin ja käyn messuilla. 

TYÖN ALLA

”Olen tällä hetkellä mukana Nibe Global Sales Program –ohjelmassa, johon osallistuu yksi myyjä kahdestatoista eri Euroopan maasta. Tapaamme säännöllisesti ja kehitämme omaa toimintaamme sekä keskustelemme työstämme eri maissa.”

PARASTA TYÖSSÄ

”Työni on vaihtelevaa ja tapaan paljon asiakkaita ympäri Suomea sekä työskentelen erilaisissa kansainvälisissä projekteissa. Nautin eniten ihmisten kanssa yhdessä tekemisestä. Parasta on, kun voin auttaa asiakkaitani heidän työssään ja saamme yhdessä toteutettua rakentajalle parhaan mahdollisen lämmitysjärjestelmän uuteen kotiin.”

VAPAA-AJALLA 

”Vapaa-aikani menee suurelta osin perheen kanssa ja lasten harrastusten parissa. Kesäisin minut löytää golf-kentältä ja talvisin laskettelurinteestä. Olemme rakennuttaneet jo kaksi omakotitaloa, joiden kanssa myös ala on tullut tutuksi.”

Lue lisää

Katso kaikki