LVI-TU:n Mika Hokkanen: ”Kun suhdanteet kirkastuvat, syntyy remonttiruuhka”

Käännettä odotetaan kuin kuuta nousevaa. Tilanne ei viime kuukausina kuitenkaan ole muuttunut. Sekä Rakennusteollisuus RT:n että Talotekniikkaliiton suhdannekatsaukset kertovat yhdenmukaista tunnelmaa.

– Talotekniikkaurakoitsijoiden tilanne ja näkymä on tällä hetkellä melko karu. Hieman hämmästyttävää on se, että korjausrakentamisenkaan määrä ei ole kohentunut samalla, kun uudistuotanto on laahannut jo usean vuoden ajan. Odotukset korjausrakentamisen nousun osalta eivät ole täyttyneet lainkaan. Korjausrakentamisen lisääntymistä ei ole näkyvissä ensi vuonnakaan, sanoo LVI-TU:n toimitusjohtaja ja Talotekniikkaliiton varatoimitusjohtaja Mika Hokkanen.

– Nyt tarvittaisiin valtiovallan toimenpiteitä. Pitäisi osata katsoa tulevaisuuteen. Talotekniikka-alakaan ei lähde nousuun, ellei kuluttajien usko palaudu. Usko alkaisi rakentua, jos valtiovallalta tulisi kuluttajille positiivisia viestejä.

Hallituksen jähmeitä liikkeitä ei ole seurattu vain tumput suorina. Rakennusteollisuus RT ja LVI-TU ovat taantuman aikana voimallisesti tarjonneet useita tukimuotoja otettavaksi käyttöön.

– Olisi järkevää ottaa käyttöön suhdanneluonteisia korjausavustuksia. Toinen merkittävä asia olisi kotitalousvähennyksen laajentaminen.

Ruotsissa kotitalousvähennyksen taso on lähes kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Ruotsissa kotitalousvähennyksessä ei ole käytössä omavastuuta. Siellä on myös käytössä ”grön teknik” -vähennys, joka mahdollistaa vihreän siirtymän remonttien osalta myös materiaalien vähentämisen.

Hokkasen mukaan Suomenkin olisi uudistettava kotitalousvähennysjärjestelmä tukemaan erityisesti rakennusten energiatehokkuuden vahvistamista.

– Suomi on Ruotsiin verrattuna jälkijunassa. Kotitalousvähennykseen liitetty vihreän siirtymän mahdollisuus energiatehokkuuteen liittyvissä korjaustoimenpiteissä on ruotsalaisilta fiksu veto ja samaan pitäisi siirtyä Suomessakin.

Hokkanen esittää kotitalousvähennyksen yleisen tason nostamisen lisäksi myös sen laajentamista asunto-osakeyhtiöille.

– Kotitalousvähennys pitäisi mahdollistaa myös taloyhtiön osakkaille. Mielestäni on pöyristyttävä tilanne, että omakotitaloasuja voi vähentää käytännössä kaiken, mutta vähennysoikeus onkin olematon ihmisen omistaessa osakkeen taloyhtiössä. Taloyhtiön vastuupiiriin kuuluvat asiat eivät nyt ole vähentämiskelpoisia. Tuskin lainsäätäjän alkuperäinen tarkoitus oli eritellä etuja sen mukaan, minkä asumismuodon ihminen on valinnut, hän mainitsee.

– Näillä tukimuutoksilla olisi äärimmäisen helppoa vahvistaa kuluttajien luottamusta ja uskoa tulevaisuuteen. Ne vaikuttaisivat heti hankepäätöksiin ja aloitusten käynnistämisiin. Kansantaloudessa on aika simppeli fakta, että kulutus ratkaisee. Jos ihmiset saadaan käyttämään varoja eri asioihin, niin koko kansantalous lähtee nousuun.

Signaaleja tilanteen vakavuudesta

Tällä hetkellä mennään kuitenkin vielä sumuisissa tunnelmissa.

– Nyt elämme laskun ja kasvun välimaastossa. On kuitenkin selvää, että jossain vaiheessa rakentaminen ja talotekniikkaurakointi lähtevät isommin liikkeelle. Ajankohta on silti hämärän peitossa.

Sopeutustoimiltakaan ei LVI-TU:n jäsenyrityksissä olla vältytty.

– Ala on hieman joutunut tekemään sopeuttamistoimenpiteitä. Eräs yrittäjä kertoi tehneensä vuosikymmeniä urakointitöitä ja joutui nyt ensimmäistä kertaa lomauttamaan myös toimihenkilöitä. Nämä ovat signaaleja tilanteen vakavuudesta.

Talotekniikkaliiton tuoreimmassa suhdannekyselyssä lähes joka toinen vastaaja arvioi liikevaihtonsa laskevan.

Isoimmista toimijoista yli puolet odottaa liikevaihtonsa kasvavan. Sen sijaan liikevaihdoltaan pienimmistä vastaajista yli puolet odottaa liikevaihtonsa laskevan.

– Isoilla talotekniikkaurakoitsijoilla on volyymi etunaan. Ne voivat suhdanteiden mukaan paremmin keskittyä alueellisesti, sinne on urakkaa tarjolla. Paikallisesti maakunnassa toimiva urakoitsija ei pysty samassa mittakaavassa hyödyntämään skaalautuvuusetuaja.

Odotukset kannattavuuden kehityksestä heikentyivät syksyn 2025 kyselyssä kevääseen 2025 verrattuna. olet vastaajista arvioivat kannattavuutensa laskevan ja vain 9 prosenttia arvioi sen paranevan.

– Vuonna 2026 ei ole näkyvissä voimakasta viriämistä, ei uudispuolen eikä korjausrakentamisen osalta. Ketsuppipullon aukeamisen tarkkaa ajankohtaa on mahdotonta sanoa. Ehkä se on vuoden 2026 lopulla tai vuoden 2027 puolella, Hokkanen arvioi.

Tekijöitä olisi nyt tarjolla

Hokkanen kannustaa tilaajia tekemään hankepäätöksiä järkevään aikaan.

– Juuri nyt olisi oivallinen hetki teettää esimerkiksi taloyhtiöiden saneerauksia. Tekijöitäkin on nyt tarjolla. Kun rakentamisen määrä valtakunnallisesti lisääntyy, on osaavien tekijöiden löytäminen paljon hankalampaa tai ainakin se voi olla pidempi prosessi. Odottaminen tässä tilanteessa ei aja taloyhtiönkään etua.

Asuntokorjauksia toki hidastaa monien taloyhtiöiden vaikeus saada lainaa, erityisesti hiljaisten markkinoiden alueilla.

– Siksi taloyhtiöiden suunnitelmallisuus ja oikea-aikainen päätöksenteko ovat tärkeämpiä kuin koskaan. Kun suhdanteet kirkastuvat, syntyy remonttiruuhka.

Henkilöstön määrän odotetaan suhdannekyselyn mukaan kasvavan hieman kevääseen 2026 mennessä. Lomautettuna on tällä hetkellä 3,3 prosenttia henkilöstöstä. Ammattitaitoisten tekijöiden saatavuus on parantunut keväästä. Sähköurakoitsijoilla se on muita toimijoita heikompi.

Julkisen sektorin rakennusinvestoinnit ovat tuoneet pientä helpotusta vaisua aikaa elävään talotekniikkaurakointiin.

– Alan elinvoimaisuudelle on aina iso merkitys se, missä määrin julkinen sektori investoi. Esimerkiksi sairaalahankkeet ovat tuoneet töitä talotekniikkatoimijoillekin. Ne ovat usein hyvin vaativia hankkeita ja talotekniset ratkaisutkin vaativat laadukasta osaamista. Vierailin Turussa uuden Fuuga-musiikkitalon työmaalla ja esimerkiksi akustiikkaratkaisut olivat todella vaativia, jotta äänet eivät resonoi salien välillä. tekniset ratkaisut ovat nykyään aika huikeita.

Talotekniikka-ala elää muutosta energiatehokkuusvaatimusten muuttuessa.

– Kestävä vihreä siirtymä on talotekniikkasektorilla iso vedenjakaja. Alan urakoitsijat ovat tässä avainasemassa. Talotekniset ratkaisut vaikuttavat merkittävästi rakennuksen koko elinkaaren aikaiseen energiatehokkuuteen ja kestävään kehitykseen.