LVI-tekniikan suunnannäyttäjä
Aalto-yliopiston uudeksi LVI-tekniikan professoriksi valitun Risto Kososen juuret ovat vahvasti käytännön työelämässä. Hän aikoo pitää huolen, että opiskelijat löytävät LVI-alan jatkossakin.
Risto Kosonen ei ole uusi kasvo Otaniemen luentosaleissa. Uransa alussa 1980-luvulla hän toimi energiatekniikan osa-aikaisena apulaisprofessorina. Nykyiseen pestiinsä hän siirtyy paitsi Haltonin toimistosegmentin kehitysjohtajan tehtävästä myös Aalto-yliopiston adjunct-professorin paikalta.
Yli 20-vuotisen uran talotekniikkateollisuudessa tehnyt mies on toki ehtinyt istua myös tutkijan kammiossa ja julkaista vähintäänkin riittävän määrän yliopiston kaipaamia kansainvälisiä artikkeleita.
”Teollisuudesta tulleena tiedän, miten tärkeää on saada koulutettuja päteviä diplomi-insinöörejä alalle. Myös väitelleitä pitäisi olla enemmän, koska esimerkiksi ammattikorkeakouluissa monet lehtorit ovat jäämässä eläkkeelle.”
Kosonen tietää olevansa tärkeällä asialla. LVI-alan vaativimmat tehtävät edellyttävät tekijöiltään korkeimman mahdollisen asteen pätevyyttä. Ja koska Aalto-yliopistosta valmistuvia on vuosittain 15–20, imetään porukka työelämään hyvin tehokkaasti.
Harva voi siirtyä yliopiston palkoille elämänsä ruuhkavuosina. Toisaalta, jos kunnianhimoa on tarpeeksi, myös työn ja jatko-opintojen yhdistäminen onnistuu – Kosonen itse on tästä hyvä esimerkki.
Huoli on lieventynyt
Kaikille, jotka ovat huolissaan talotekniikka-alan yliopisto-opetuksesta, Kososella on lohdullista kerrottavaa.
”Huoli on lieventynyt. Tällä hetkellä tilanne on ihan hyvä. Kurssitarjonta on samalla tasolla kuin aikaisemminkin ja pätevyydet saadaan kyllä kuntoon.”
Kosonen uskoo, että opiskelijat löytävät LVI-alan jatkossakin. Tätä varten energiatekniikanlaitoksella on selkeä paketti perinteisistä LVI-kursseista, jotka kattavat esimerkiksi lämmityksen, ilmanvaihdon, jäähdytyksen ja energia-asiat. Osa tarpeellisista opinnoista löytyy muiden laitosten valikoimista.
”Talotekniikka on perinteisesti hyvin monitieteellinen ala. Oppiaineet menevät laitosten ja koulujen yli”, Kosonen tuumaa.
Vuoden päästä Aallossa alkaa maisteriuudistus. Opetuskieleksi kaikilla kursseilla tulee englanti. Jokainen uusi opiskelija opiskelee 2–3 vuotta yleisiä opintoja ja vasta sitten alkavat syventävät opinnot.
”Hyvä puoli on, että opiskelijoiden liikkuvuus tehdään helpommaksi Euroopassa. Huonompi asia on, että kaksi vuotta ammattiaineen syventämiseen on aika tiukka aikataulu, kun siinä vielä pitäisi tehdä DI-työ samalla.”
Kosonen arvostaa Suomen perinnettä talotekniikan pitkissä opinnoissa ja uskoo sillä olevan oma vaikutuksensa väkilukuun nähden väkevään alan osaamiseen ja teollisuuteen.
Henkilökohtaisesti tärkeimmäksi tavoitteikseen Kosonen nimeää opintopakettien eteenpäinviemisen ja käynnistämisen sekä kansainvälisen tason tutkimuksen. Hän paljastaa, että tavoitteen on tiivis koulutusyhteistyö muiden pohjoismaisten yliopistojen kanssa. Tutkimusyhteistyöhön pyritään kansainvälisesti parhaiden asiantuntijoiden ja tutkimuslaitosten kanssa.
Jako kolmeen
Kosonen on luonnostellut LVI-tutkimuksen jakamista kolmeen aihealueeseen. Sisäympäristö-alue pitää sisällään esimerkiksi huonetilan ilmanlaatuun, termiseen viihtyvyyteen ja koettuun olosuhteeseen liittyvät asiat.
Toinen alue on LVI-järjestelmien toiminta teemalla Tehokkaat ja toimintavarmat talotekniikkajärjestelmät.
Kolmantena tulee energiatehokkuus, joka Kososen visiossa käsittää paitsi yksittäisten rakennuksen, myös kokonaisten alueiden energiatehokkuuden.
”Aika näyttää, mitä painotuksia käytetään. Tutkimuksessa painotus riippuu tutkimuksen tekijästä sekä siitä, millaista rahoitusta se saa ja keitä tulee yhteistyökumppaneiksi.”
Kosonen uskoo, että energiatehokkuus on vahva trendi alan tutkimuksessa vielä ainakin parinkymmenen vuoden ajan. Myös hyvät sisäolosuhteet ja niiden yhdistäminen energiatehokkuuteen ovat kiehtova aihe, mutta rahoituksen saaminen ei vain ole ollut yhtä helppoa kuin ensinnä mainitulle.
Kun rakennuksista halutaan saada entistäkin vähäpäästöisempiä, rakennusmateriaalien valmistaminen alkaa näytellä isompaa osaa kokonaisuudessa. Siksi Kosonen povaa, että viimeistään kymmenen vuoden päästä iso asia tutkimuspuolella on elinkaari. Silloin syvennytään elinkaariarviointiin, materiaalien emissioihin ja rakenteisiin sitoutuneiden energioiden tutkimukseen.
Tietotekniikan hyödyntäminen ja etenkin taloteknisten järjestelmien toiminnallisuuteen, sisäympäristön laatuun ja energiatehokkuuteen liittyvän big datan käyttö ovat Kososen mukaan suuria kysymyksiä ratkottaviksi.
Sisäilmatutkimuksessa ajankohtaisia ovat jatkossakin terveysasiat. Miten pienhiukkaset vaikuttavat ja miten niitä voi suodattaa.
”Viimekädessä kaikki tutkimus kulminoituu aika pehmeisiin arvoihin: ihmisen hyvinvointiin ja ympäristöasioihin.”
KUKA?
Risto Kosonen
Asuu Vantaalla 1980-luvulla rakennetussa omakotitalossa.
Perheeseen kuuluvat vaimo ja kolme nuorukaista, joista kaksi asuu vielä kotona.
Valmistunut diplomi-insinööriksi Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta vuonna 1985. DI-työ käsitteli asuinrakennusten lämmitysten säätöä. Lisensiaattityö (1990) liittyi toimistorakennuksien säätötekniikkaan. Kosonen väitteli teknisessä korkeakoulussa vuonna 2006 aiheenaan ammattikeittiöiden ilmanvaihto.
Julkaissut yli 200 tieteellistä artikkelia. Toimii 9 tieteellisen lehden artikkelien arvioijana, AIVC hallituksen jäsenenä, useiden REHVA:n komiteoiden jäsennä, Sulvin liiton varapuheenjohtajana ja Sisäilmayhdistyksen hallituksen jäsenenä.
Erikoisia asioita uralla ovat esimerkiksi serbiankielinen julkaisu, joka syventyy ammattikeittiöiden konvektiovirtausten mallintamiseen ja mittaukseen. Venäjän rakennusteollisuuden kattojärjestö myönsi Kososelle Neuvostoliiton henkeä uhkuvan Master Builder -mitalin vuonna 2014.
teksti ja kuva Minna Kärkkäinen
