LVI-alan työturvallisuus paranee
Asbestitöitä säätelevä laki ja asetus uudistuivat vuoden alussa. Alan töitä saavat tehdä vain asbestipurkutyökoulutetut ja rekisteröidyt asentajat sekä luvan saaneet yritykset.
Asbestikartoituksen asema korostuu. Asbestipurkutöitä ei saa aloittaa ilman edeltävää asbestikartoitusta. Purkutyön päätteeksi tilojen puhtaus on varmistettava aggressiivisella ilmanäytteenotolla.
”Lakiuudistuksen ensisijainen tarkoitus on parantaa sekä työmailla työskentelevien henkilöiden että talon asukkaiden turvallisuutta. Heidän altistumisensa asbestipölylle halutaan estää”, sanoo turkulaisen Suomen Saneeraustekniikka Oy:n toimitusjohtaja Kai Salmi.
Talotekniikkaurakoitsijat tulevat työmaille heti purkutöiden ja suojausten poistamisen jälkeen. Linjasaneerauskohteissa sekä lämpökeskusten ja venttiilien vaihdoissa tehdään yhteistyötä asbestipurkajien kanssa. Aikatauluja ja eristeiden purkusuunnitelmia laaditaan yhdessä.
Alipaineet luupin alle
Kai Salmi on ollut mukana lainsäädäntöhankkeessa Suomen Asbesti- ja Pölysaneerausliikkeiden liiton (SAP) puheenjohtajan ominaisuudessa. Käytännön purkutyöhön lakimuutos ei paljoakaan vaikuta.
”Tutkimus- ja purkumenetelmät pysyvät samoina. Alipaineistetuissa kohteissa alipaineen työnaikainen jatkuva seuranta on joillekin yritykselle kuitenkin uutta, mutta AV-järjestelmään sitoutuneet urakoitsijat ovat tehneet sitä jo pitemmän aikaa”, Salmi sanoo.
Aikaisemmin rakennuttaja tai pääurakoitsija harvoin halusi todentaa, että asbestipurkutyön jälki on hyvää. Suuri muutos onkin purkutyön jälkeen tehtävä puhtausmittaus ja työnaikainen dokumentointi, jolla varmennetaan tilan jatkokäytön turvallisuus.
”Parannus on sekin, että nyt asetus selvästi määrittelee, milloin asbestityö alkaa ja se päättyy. Tämä aiheutti aikaisemmin usein epäselvyyksiä”.
Nousevatko kustannukset?
Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan uusi lainsäädäntö nostaa linjasaneerausten kustannuksia ja pitkittää niiden kestoaikaa, varsinkin jos laboratoriot ruuhkautuvat. Kai Salmi pitää väitteitä tuulesta temmattuina.
Salmen mukaan linjasaneerauksessa asbestikartoitus, puhtausmittaus ja analysointi laboratoriossa kasvattavat remontin kestoa kussakin nousulinjassa yhdellä päivällä. Taloyhtiötasolla tämä tarkoittaa, että taloyhtiön viimeinen saneerattava kylpyhuone valmistuu korkeintaan muutamaa päivää myöhemmin kuin aikaisemmin.
”Kustannusten kasvu yhtä kylpyhuonetta kohden on noin 500 euroa. Mikäli remontin hinta on 500 euroa neliö ja huoneiston koko 50 neliötä, niin 25 000 euron huoneistokohtaisessa hinnassa 500 euron kasvu tarkoittaa kahden prosentin lisäystä kokonaishintaan. Tässä tapauksessa se on kymmenen euroa neliötä kohden”, Salmi laskee.
Tämä on pieni hinta nousseesta turvallisuustasosta.
Kartoitus pakolliseksi
Kohteessa on suoritettava asbestikartoitus ennen töiden aloittamista. Aikaisemmin homma saatettiin aloittaa suoraan asbestityönä, mistä seurasi ongelmia. Kartoittamatta aloitetun ja suoritetun purkutyön jälkeen uusia löydöksiä saattoi tulla eteen aivan yllättäen, mikä pysäytti putkitöiden jatkumisen.
”Isännöitsijä saattoi silmämääräisesti todeta asbestin olemassaolon ja tilasi purkajan, joka purki näkyvissä olevat asbestirakenteet, mutta piilossa olevat jäivät paikoilleen. Ongelma oli sekin, että jätteiden mukana asbestipitoista tavaraa kulkeutui vääriin paikkoihin”, Salmi sanoo.
Puhtausmittauksessa tila todetaan pölyttömäksi ja sen jälkeen otetaan ilmanäyte pintoja harjaten. Aikaisemmin työn lopputuloksen tarkastus perustui tavallisesti työnjohtajan tekemään silmämääräiseen arviointiin, jonka jälkeen alipainesuojaukset otettiin pois.
”Nyt kun suojaukset puretaan, tiedetään, ettei kukaan ole vaarassa altistua. Laki vaatii kartoituksen pelkästään saneerattavaan kohteeseen. Mielestäni kartoitus tulisi kohdistua koko rakennukseen, koska käytännössä esimerkiksi talotekniikka- ja kunnossapitotyöntekijät joutuvat poraamaan reikiä rakenteisiin myöhemminkin.”
LVI-urakoitsija tiukentaisi vielä
Tamperelaisen Näsin Vesijohtoliike Oy:n työpäällikkö Ilari Siekkinen iloitsee uudesta lainsäädännöstä, ja olisi valmis tiukentamaan sääntöjä entisestään. Hänen mukaansa asbestikartoitus kannattaisi aina ulottaa kerralla koko kiinteistöön, eikä vain remontoitavaan kohteeseen.
Näsin Vesijohtoliikkeessä työntekijät perehdytetään aina työmaan asbestiolosuhteisiin. Mikäli kokeneet asentajat epäilevät, että asbestia löytyy kartoituksen tuloksista huolimatta, asia tutkitaan välittömästi.
Asbestikartoitus näyttää, hyvällä todennäköisyydellä, todellisuuden putkieristeiden osalta. Kylpyhuoneiden osalta tilanne voi olla toinen. 1960-luvulla asbestia ei juurikaan käytetty kylpyhuoneiden rakenteissa, joten näiden talojen asbestikartoitus saattaa antaa puhtaan tuloksen.
”Ongelmana on, että myöhemmin 1970- ja 1980 -luvuilla asbestia alettiin käyttää niin laasteissa kuin tasoitteissa. Näitä materiaaleja käytettiin, kun taloyhtiöt ja asukkaat tekivät omia kylpyhuoneremonttejaan”, Siekkinen sanoo.
Siekkisen mukaan tilaajan velvollisuudeksi pitäisikin asettaa, että näytteitä otettaisiin kaikista kylpyhuoneista, remonttiin kohdistuvista rakenteista ja materiaaleista. Mikäli kartoitus osoittaa, ettei asbestia kylpyhuoneiden rakenteista löydy, purkutyöt tehdään tehostettuna pölynhallintatyönä alipaineisessa tilassa.
”Asbestikartoituksen lisäksi tilaaja saattaa edellyttää urakoitsijaa ottamaan näytteitä kph-rakenteista ennen työn aloittamista. Jos kartoitus osoittaa yhdenkään kylpyhuoneen rakenteessa olevan asbestia, kaikki kohteen kylppärit puretaan asbestityönä.”
Siekkisen mukaan linjasaneerausten aikataulujen piteneminen asbestipurkutöiden vuoksi riippuvat viiveestä, jonka kohteesta otettavat ilmanäytteet ja niiden tulosten odottaminen aiheutuvat.
Väärinkäytökset historiaan
Laki koskee käytännössä kaikkia asbestitöitä, eikä poikkeuksia enää myönnetä. Kai Salmen mukaan aikaisemmin esiintyi väärinkäytöksiä, kun huoltofirmat alkoivat tehdä töitä, joihin heillä ei ollut osaamista.
”Putkimiehetkin saattoivat esimerkiksi katkoa putkia ja kantaa ne roskiin. Nyt asbestipurkajan täytyy muovittaa asbestieristetyt putket, katkaista ne ja kantaa asbestijätelavalle”.
Asbestitutkimuksia tekevät laboratoriot sijaitsevat enimmäkseen pääkaupunkiseudulla ja Oulussa. Käytännössä suurin haaste on saada näytteet kulkemaan nopeasti näytteenottopaikalta laboratorioon.
”Analysoinnissa tarvittava elektroniikkamikroskooppi maksaa 200 000 euroa, ja laboratoriot ovat investoineet uusiin laitteisiin. Ruuhkan yllättäessä vaihtoehtona on käyttää ulkomaisia laboratoriopalveluita. Kuriiripalveluilla näytteet liikkuvat yhtä nopeasti esimerkiksi Saksaan ja kustannukset ovat vain muutaman kymmenen euroa isommat”, Salmi sanoo.
Salmen arvion mukaan sertifioitujen asbestiasentajien lukumäärä tulee olemaan noin 3000. Heistä ei laadita julkista rekisteriä, vaan asbestiurakoitsija joutuu varmistamaan pätevyyden soittamalla Aviin. Työmaatarkastuksissa Avin vastuulla on selvittää, että työntekijät ovat rekisterissä.
teksti MATTI VALLI, kuvat SUOMEN SANEERAUSTEKNIKKA OY
