LUT-yliopiston selvitys: Itäisessä Suomessa tuotettu sähkö lisäisi alueen elinvoimaa
Kuva: Shutterstock
Tuoreen selvityksen mukaan Itä- ja Kaakkois-Suomessa tuotettu sähkö olisi avain alueen teollisuuden merkittävään kasvuun. LUT-yliopiston asiantuntijoiden mukaan investointi rajavalvontaan liittyvien tutkaongelmien ratkaisemiseen maksaisi itsensä monin kerroin takaisin.
LUT-yliopisto selvitti Itä- ja Kaakkois-Suomen uusiutuvan energian tuotantopotentiaalia sekä mahdollisuuksia alueen bioperäisten hiilidioksidipäästöjen hyödyntämiseen Power-to-x (P2X) -tuotannossa.
− Alueella on merkittävää uusiutuvan sähkön tuotantopotentiaalia sekä runsaasti bioperäistä hiilidioksidia. Molemmat ovat keskeisiä raaka-aineita P2X-tuotteiden, kuten vihreän metanolin, kehittämisessä, energiatekniikan professori Tero Tynjälä LUT-yliopistosta sanoo tiedotteessa.
Rajavalvontaan liittyvät tutkat rajoittavat tuulivoiman kaavoittamista alueelle. Samaan aikaan kehitystä hidastaa olemassa oleva sähkönsiirtoverkko, joka ei tällä hetkellä mahdollista alueen aurinko- ja tuulivoimapotentiaalin täysimääräistä hyödyntämistä.
− Tutkaongelman ratkaisun kustannukset ovat vain murto-osa sen tuomista mahdollisuuksista. Jos tämä lukko aukaistaan, uusia teollisuuden mahdollisuuksia tulee vyöryen ja samalla koko Suomen energiaomavaraisuus ja sähköverkon tasapaino paranevat merkittävästi, tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen LUT-yliopistosta sanoo.
Helmikuussa alkanut kartoitus on osa LUT-yliopiston vetyaiheisten selvitysten sarjaa. Hanke käynnistettiin juuri ennen Ukrainan sotaa.
Toimeksiantoon osallistuneet kaupungit näkevät energiaomavaraisuuden ja vetytalouden kehittämisen erityisen ajankohtaisena nykyisessä energiamarkkinatilanteessa. Kaupungit hakevat myös uutta elinvoimaa korvaamaan Venäjän raja-alueilla koettuja taloudellisia menetyksiä.
Kaupungit painottavat, että valtion tulisi osaltaan edistää sekä vihreään siirtymään tarvittavan infrastruktuurin rakentumista että tutkajärjestelmiin liittyvien teknologisten ratkaisujen löytymistä.
− Selvitämme parhaillaan, missä muodossa jatkamme kaupunkien yhteistä vetylaakson organisoitumista ja mitä tavoitteita mahdollisesti perustettavalle yhteiselle organisaatiolle asetettaisiin, Lappeenrannan kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinonen sanoo.
South East Finland Hydrogen Valley -selvitys toteutettiin alueen kuntien (Imatra, Joensuu, Kitee, Kotka, Kouvola, Lappeenranta) ja alueellisten kehitysyhtiöiden toimeksiannosta. Selvitys kattaa Etelä- ja Pohjois-Karjalan, Kymenlaakson sekä itäisen Uudenmaan alueita Loviisan ja Porvoon ympäristöstä. Tutkimuksen tarkastelualue päättyy Porvoon jalostamoon, joka on Suomen suurin yksittäinen fossiilisten päästöjen tuottaja.
