Lupakorttiviidakko hämmentää työmailla
Voidaanko työntekijän pätevyys tehtäväänsä todistaa muutoin kuin erilaisilla lupakorteilla?
Työelämässä vaadittavat lupa- ja pätevyyskorttijärjestelmät ovat riistäytyneet hallinnasta. Kortteja on kymmenittäin, eikä niiden tarpeellisuudesta ole kaikin osin näyttöä. Kortteja on myös kaupattu vailla koulutusta ainakin Suomenlahden eteläpuolella.
Työelämän lupa-ja pätevyyskorttijärjestelmä on syntynyt pikkuhiljaa vuosikymmenten aikana. Mukana on nykyisin sekä lakisääteisiä että eri toimialojen itse kehittämiä lupia ja pätevyyksiä.
Joulukuussa keskustan eduskuntaryhmän järjestämä tilaisuus keräsi joukon eri alojen asiantuntijoita pohtimaan, kuinka lupakorttijärjestelmää voitaisiin kehittää – ja mielellään yksinkertaistaa.
Hyvät käytännöt esimerkiksi turvallisuusasioiden parantamiseksi ovat tuottaneet tuloksia, mutta nyt nekin kyseenalaistetaan lupakorttiähkyssä. Lainsäätäjä ei pääse edes puuttumaan korttivaatimuksiin, koska ne ovat toimialojen itsesäätelyä.
”Lupakorttiviidakko ei LVI-asennuksessa ole mahdoton. Periaatteessa työmailla vaaditaan lähinnä työturvallisuus- ja tulityökortti, joskus myös ensiapukortti EA1”, kertoo erityisasiantuntija Juha-Ville Mäkinen LVI-Tekniset urakoitsijat ry:stä.
Korttien vaatiminen perustuu pääurakoitsijan ja vakuutusyhtiöiden väliseen sopimukseen. Mäkinen huomauttaakin, että ainoa lainsäätäjän vaatima kortti tai lupa työmaalla on kuvallinen henkilökortti, josta näkyy veronumero.
”Kun ammattilaisen kyvyt ja osaaminen paranevat vuosien varrella, ei ammattitutkintoa tarvitse päivittää. Mutta kortteja on pakko uusia, mikä haiskahtaa rahastukselta.”
Norminpurkua sisältäpäin
Norminpurku on hallituksemme kärkihankkeita. Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä kertoo, että yksi hallituksen viidestä strategiasta on normien sujuvoittaminen ja järkevöittäminen. Eivät kortit silti ihan tarpeettomiakaan ole.
Valtion tilintarkastajien kertomuksessa vuodelta 2005 todetaan: ”Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton (SVK, nykyinen Finanssialan Keskusliitto FK) mukaan tulitöiden turvallisuuskoulutus on oivallinen osoitus asennekasvatuksesta ja turvallisuuskulttuurin parantamisesta. Kymmenen vuotta sitten lähes 40 prosenttia suurpaloista aiheutui tulitöistä, koulutuksen jälkeen suurpalojen määrä on romahtanut.”
Työturvallisuuskortti otettiin käyttöön vuoden 2003 alussa. Sen taustalla oli Oulun yliopiston TYKSTA-hanke. Työturvallisuuskeskuksen toimitusjohtaja Rauno Hanhela kertoo, että työturvallisuuskortin käyttöönotolla haluttiin poistaa päällekkäisyyttä. Kuolemaan johtaneet tapaturmat ovatkin vuosien saatossa vähentyneet reilusti. Ja osa tästä voi olla korttien ansiota.
Tänään ollaan tilanteessa, jossa työturvallisuuskorttikoulutuksen on suorittanut reilu miljoona työntekijää, ja voimassaolevia kortteja on 750 000. Vuosittain järjestetään yli 10 000 kurssia ja kouluttajiakin on 3000.
Rakennusteollisuusliitto RT ry:n työmarkkinajohtaja Tapio Kari korostaa, että korttiviidakkoa voidaan helpottaa laittamalla rekisterit kuntoon. Samalla pitäisi varmistaa tiedon helppo saatavuus sähköisesti massahakuna suoraan tiedon lähteestä.
Kari toivoisi korttipakan ylläpitoon helpotusta luotettavasta rekisteristä, josta tiedot olisi saatavilla kootusti. Nyt jokaisella työmaalla jokaiselta työntekijältä kysytään samat asiat moneen kertaan.
”Korteista ei saa tulla lisävaikeuksia. Säästämme aikaa, vähennämme virheitä, pienennämme kustannuksia, tehostamme toimintaa, tiedämme varmemmin kellä ovat asiat kunnossa, mikäli toiminta digitalisoidaan.”
LVI-asennus Kari Kivisaari Oy:n toimitusjohtaja Kari Kivisaari kertoo, että hänellä on 12 erilaista korttia ja pätevyyttä. Hän korostaa, että ilman muuta turvallisuus on tärkeää, mutta jokainen korttipäivä kustantaa työnantajalleen 500 euroa henkilöä kohden.
”Kursseista 60 prosenttia voitaisiin päivittää netin yli, kun ne on kertaalleen läpäissyt.”
Esimerkkejä lupa-, pätevyys-, sertifikaatti- ja korttiviidakosta:
- Asbestipurkajan pätevyys
- Vedeneristyssertifikaatti
- FISE-pätevyydet
- Ajoneuvonosturinkuljettaja
- Työturvallisuuskortti
- Tulityökortti
- Ensiapukortti
- Torninosturin kuljettajan pätevyys
- Vesihygieniapassi
Teksti Heikki Heikkonen
