Datakeskusurakointi on tekniikkalaji 

Datakeskuksissa rakennetaan ennen kaikkea infrastruktuuria datalle. Tämä muuttaa hankkeiden dynamiikkaa merkittävästi verrattuna perinteiseen rakentamiseen. Caverion aloitti vuoden 2026 alussa kymmenennen datakeskusurakkansa.

– Konesaleihin liittyvä toiminta on luonteeltaan hyvin intensiivistä, kertoo datakeskus projekteissa projektinjohtajana toimiva Santeri Kuvaja.

Talotekniikan osuus on huomattavasti suurempi kuin tavanomaisissa kohteissa, esimerkiksi hotellissa tai toimistorakennuksessa, ja tekniikka ohjaa sekä aikataulua että kustannuksia. Infra rakennetaan datalle, mikä tekee siitä vaativampaa muuhun rakentamiseen verrattuna. 

– Vaativuus syntyy aikataulupaineiden ja laatustandardien kautta. Rakentamisen budjetista talotekniikan osuus voi olla jopa 80 prosenttia. Tavanomaisessa rakentamissa osuus on noin kolmasosan.

– Järjestelmät eivät itsessään ole vaativampia, mutta jäähdytystarpeet ja putkistojen koko kasvavat. Kaapelimäärät ja -koot ovat valtavia.

Aikataulu on numero yksi

Datakeskushankkeissa aikataulu nousee tärkeäksi tekijäksi. Jokainen päivä, jolloin laitos ei ole tuotannossa, merkitsee menetettyjä tuloja loppuasiakkaalle.

– Lähtökohtaisesti aikataulua ei siirretä. Sen sijaan etsitään muita keinoja: lisäresursseja, tehdään työtä vuoroissa, toimitusten nopeuttamista tai teknisiä ratkaisuja, joilla asennuksia voidaan tehostaa, Kuvaja sanoo.

Putkistojen, kaapelointien ja automaation määrä on suuri. Järjestelmien on toimittava häiriöttä ympäri vuorokauden. Samalla dokumentaation määrä kasvaa: lähes kaikista työvaiheista laaditaan etukäteen tarkastettavat suunnitelmat, turvallisuusasiakirjat ja laaturaportit.

– Dokumentaatiota tehdään huomattavasti enemmän kuin normaalissa rakentamisessa. Työturvallisuus-, laatu- ja asennustapasuunnitelmat sekä tarkastukset kuuluvat arkeen, ja ne pitää olla kunnossa ennen kuin työmaalla voidaan edetä.

Taloteknisestä suunnittelusta vastaa tilaaja ja Suomessa suunnittelun osalta liitytään mukaan usein RIBA 5-vaiheessa. 

– Käytännössä se tarkoittaa sitä, että rakennuksen kaikki suunnitelmat sovitetaan Suomen lainsäädäntöön, viranomaisvaatimuksiin ja käytännön toteutukseen.

Suunnittelun jälkeen alkaa toteutus eli asennusvaihe. 

– Meillä on kuulunut koko talotekniikkaurakka hankkeisiin. Se pitää sisällään valtavan määrän asennuksia. Yksi datakeskus työllistää keskimäärin yhteensä 400–600 henkilöä. Koordinoimista riittää muun muassa asiakkaiden, suunnittelutoimistojen ja urakoitsijoiden kesken. 

Datakeskusrakentaminen vaatii laajaa osaamista useilta eri talotekniikan osa-alueilta. 

– Tarvitaan LVI-, sähkö- ja automaatioasentajia, hitsaajia, sammutus- ja savunpoistojärjestelmien asiantuntijoita sekä turva- ja telejärjestelmien osaajia. Lisäksi hankkeissa toimii erillisiä laatu- ja käyttöönottotiimejä.

Käyttöönotto on oma kokonaisuutensa. Urakoitsija vastaa usein käyttöönoton alkuvaiheista, minkä jälkeen tilaajan omat tiimit jatkavat työtä. 

– Tämä edellyttää myös meiltä erillistä käyttöönotto-osaamista. Tyypillisesti urakoitsija vastaa käyttöönoton vaiheista L1–L3, kun taas vaiheet L4–L5 kuuluvat tilaajan omalle käyttöönotto-organisaatiolle. Tästä huolimatta urakoitsijalla on oltava myös oma käyttöönottoon erikoistunut tiimi. 

Lisäksi urakoitsijalta edellytetään omaa erillistä laatutiimiä, jonka tehtävänä on valvoa toteutusta ja varmistaa, että työn laatu vastaa tilaajan vaatimuksia. 

– Myös työnjohto ja projektinjohto korostuvat. Työmailla työskentelee samanaikaisesti satoja ihmisiä, ja kokonaisuuden hallinta vaatii kokemusta ja järjestelmällisyyttä.

Aikataulupaine näkyy myös urakoitsijan arjessa. Ongelmia ratkotaan nopeasti, ja ratkaisut syntyvät usein useiden toimijoiden yhteistyönä.

– Harvoin yksi puhelu riittää. Usein tarvitaan kymmeniä yhteydenottoja eri suuntiin, ennen kuin oikea ratkaisu löytyy.

Esivalmistus korostuu

Yksi datakeskusrakentamisen erityispiirre on esivalmistuksen korostuminen. Putkistojen hitsaustyötä pyritään tekemään mahdollisimman paljon työmaan ulkopuolella, hallituissa olosuhteissa.

– Esivalmistus nopeuttaa tekemistä ja parantaa laatua. Työmaalla putket liitetään usein laippaliitoksilla, jolloin tulityöt jäävät pois ja asennus on siistimpää ja turvallisempaa.

Laatuvaatimukset näkyvät myös tarkastuksissa. Esimerkiksi jäähdytysputkistojen hitsaussaumat röntgenkuvataan, ja jokaisesta saumasta syntyy dokumentti.

– Saumat kuvataan esivalmistuspajalla, ja asiakkaalla on mahdollisuus tarkastaa sekä kuvaukset että raportit. Tämä on arkipäivää datakeskushankkeissa.

Yksittäinen datakeskustyömaa työllistää noin tuhat henkilöä, ja lisäksi huolto- ja ylläpitovaihe luo pysyviä työpaikkoja.

– Pyrimme hyödyntämään paikallisia kumppaneita aina kun mahdollista. Se helpottaa koordinointia ja jättää työllisyysvaikutuksia alueelle, Kuvaja kertoo.

Caverionin tavoitteena on myös nostaa kotimaisuusastetta datakeskusrakentamisessa.

– Suomessa on osaamista tehdä näitä hankkeita laadukkaasti ja turvallisesti. Kun suomalaiset toimijat näyttävät kykynsä, luottamus kasvaa ja hankkeita tulee lisää. Jos me suomalaiset emme tee näitä, joku muu tekee, se on varmaa. 

Datakeskusten urakointibuumi on lähtöisin Irlannista. 

– He ovat olleet aallonharjalla, ja päässeet kartuttamaan kokemusta jo pitkän ajan. Kun keskuksia on rakennettu Suomeen, ja tämä on selkeästi muuttumassa. Meiltä löytyy uskallusta lähteä tähän bisnekseen. 

Datakeskuksen urakointi riskeiltään suurempi kuin normaali rakentaminen. 

– Kun me teimme ensimmäisen, niin uuttahan se oli meillekin. Urakka sujui kuitenkin järjestelmällisellä tekemisellä erittäin hyvin.  

Irlannissa datakeskusten urakontiosaaminen on muotoiltu palveluvientiosaamiseksi. Caverionilla ajatellaan, että Suomessa voidaan tehdä tämä perässä. 

– Olemme hyvällä tiellä. Meillä on tarvittavat resurssit, kontaktit ja talous kunnossa. 

Datakeskuksen urakointi on työvoimaintensiivistä. 

– On oltava riittävän iso tekijä, että pystyy toteuttamaan datakeskuksen. Me olemme näyttäneet, että pystymme tähän, turvallisesti ja laadukkaasti. 

Putki on nyt auki, sanoo Kuvaja.

– Olemme onnistuneet rakentamaan luottamusta tilaajien suuntaan. 

Uusi ja kasvava markkina

Rakentamisen suhdannevaihtelujen keskellä datakeskusrakentaminen näyttäytyy uutena ja kasvavana markkinana talotekniikka-alalle.

– Monelle tämä on ollut positiivinen yllätys. Datakeskukset tarjoavat työtä ja kehitysmahdollisuuksia aikana, jolloin muu rakentaminen on ollut paineessa. Samalla ne vaativat uudenlaista osaamista ja ajattelutapaa, Kuvaja summaa.

Seuraavien vuosien aikana datakeskusinvestoinnit tulevat kasvamaan. Kouvolan datakeskusta rakennetaan helmikuusta 2026 helmikuuhun 2027.

– Usein toimijoilla on oma huolto- ja ylläpitotiimi, mutta toisinaan on mahdollisuus elinkaaren aikaiselle sopimukselle. Se on kohdekohtaista, molempia tapoja löytyy. 

– Tähän bisnekseen on ollut todella hienoa päästä mukaan. Tässä on hienointa se, että pystymme työllistämään paljon suomalaisia osaajia, mikä on tässä taloustilanteessa erittäin hienoa. 

Kuvaja valittiin alkuvuodesta Talouselämän 35 liike-elämän nuoren lahjakkuuden joukkoon. Hän aloitti Caverionilla työharjoittelijana putki- ja iv-asennustehtävissä vuonna 2015. 

 – Sen jälkeen opiskelin talotekniikan insinööriksi Metropoliassa ja sain työpaikan projektihoitajana. Sen jälkeen opiskelin ja valmistuin Aalto yliopistolla diplomi-insinööriksi. Etenin ensin projektipäälliköksi, sen jälkeen talotekniikkapäälliköksi ja sain myös esihenkilövastuuta. Viimeisimpänä tulivat nämä datakeskushankkeet, joissa olen toiminut projektijohtajana. 

Hankkeet ovat intensiivisiä, Kuvaja sanoo. 

– Stressinhallintakyky on tärkeä ominaisuus. Muutoksia ja haasteita on koko ajan edessä. Reagointinopeus on myös tärkeää. Jokaiseen eteen tulevaan asiaan pitää tarttua heti. 

FAKTA

Datakeskusten hukkalämmön hyödyntäminen nähdään alalla yhä tärkeämpänä. Ratkaisut vaihtelevat kohteen sijainnin ja teknisten edellytysten mukaan: lämpöä voidaan ottaa talteen ilmanvaihdon lämmöntalteenotolla, lämpöpumpuilla tai liittää kaukolämpöverkkoon, jos verkon etäisyys sen mahdollistaa.

– Datakeskus tuottaa hukkalämpöä ympäri vuorokauden. Energiayhtiön näkökulmasta etäisyys on tietysti kriittinen tekijä. Jos verkko on liian kaukana, investointi ei välttämättä kannata. Kun investointeja tehdään lisää, myös hukkalämmön hyödyntämistä tullaan kehittämään entistä enemmän, Kuvaja sanoo.

Kouvolassa hukkalämpöä tullaan käyttämään lämpöpumppujen kautta muun muassa käyttöveden, -tilojen ja ilmanvaihdon lämmittämiseen sekä jäähdytykseen.