Näkökulma: Kotitalousvähennystä on uudistettava huomioimaan energiaremontit

Kotitaloudet ja taloyhtiöt ovat eläneet viime vuosina niin haastavia aikoja, että kiinteistöjen ylläpidon kannalta tarpeellisia remontteja on jäänyt hoitamatta. Venäjän aloittama sota Ukrainaa vastaan nosti kustannuksia ja korkotason nousu heikensi merkittävästi uudisrakentamisen lisäksi myös korjausrakentamista. Kaikista näistä haasteista huolimatta kiinteistönomistajilla ja taloyhtiöillä ei pidemmän päälle ole varaa olla korjaamatta. Asuinrakennusten korjaustarve on Kiinteistöliiton ja Rakennusteollisuuden arvion mukaan tällä hetkellä noin kahdeksan miljardia euroa vuositasolla.

EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) tiukentuneet energiatehokkuusvaatimukset tulevat tänä vuonna osaksi kansallista lainsäädäntöä. Kyseistä lainsäädäntöä tehdään tosin direktiivin minimivaatimuksilla, joten voi olla, että Suomen seuraava hallitus esittää lainsäädäntöön jonkinlaista korjaussarjaa.

EPBD:ssä on tavoitteena, että kaikki uudisrakennukset ovat päästöttömiä vuoteen 2030 mennessä ja tarkoituksena on myös kirittää jäsenvaltioita kohti päästötöntä rakennuskantaa vuoteen 2050 mennessä. Yli kolmasosa EU:n energian kulutuksen päästöistä syntyy rakennuksissa. Yksittäisten rakennusten sijasta asuinrakennuskantaa tarkastellaan kokonaisuutena. Suoranaisia pakkoremontteja ei tule, mutta tarve energiaremonteille kasvaa.

Noin puolet suomalaisista asuu kerros- tai rivitaloissa. Tällä hetkellä huoneiston omistaja saa kotitalousvähennyksen vain sellaisista kunnossapito- ja perusparannustöistä, jotka eivät ole yhtiöjärjestyksen mukaan taloyhtiön vastuulla. Käytännössä tämä tarkoittaa vain pientä pintaremonttia. Omakotitalossa asuva voi hyödyntää kotitalousvähennystä kaikenlaisissa remonteissa. Taloyhtiön osakkaat maksavat pääsääntöisesti korjauskulut yhtiövastikkeina. SP-kodin ja Nooa Säästöpankin vuonna 2022 julkaiseman selvityksen mukaan vuosikymmeniä kerrostaloasunnossa asuva menettää omakotitaloasujaan nähden tuhansia ja jopa kymmeniä tuhansia euroja.

Kotitalousvähennyksen laajentaminen taloyhtiöiden remontteihin parantaisi mahdollisuuksia rahoituksen saamiseen välttämättömiin korjaushankkeisiin, kasvattaisi korjausmarkkinan arvoa ja kannustaisi perustamaan uusia talotekniikka-alan yrityksiä. Uudistus myös vahvistaisi asuinrakennuskannan keskimääräistä energiatehokkuutta tavalla, joka vastaisi EPBD:n asettamia tavoitteita.

Suomen seuraavan hallituksen on otettava ohjelmaansa kotitalousvähennyksen kokonaisuudistus, johon sisältyisi myös selvitys kotitalousvähennyksen laajentamisesta taloyhtiöille. Selvitystyössä on oltava mukana valtiovarainministeriön lisäksi ympäristöministeriö, jotta arvioidaan uudistuksen hyödyt myös ympäristön ja energiatehokkuuden näkökulmasta.