LEY: Öljylämmityksenkin hiilidioksidipäästöt saadaan nollaan

Lämmitysenergia Yhdistyksen (LEY) tekemien laskelmien mukaan öljylämmityksen päästöjä voidaan leikata reilustikin silti kohtuukustannuksin.

Ilmastonmuutos asettaa elämän maapallolla olosuhteisiin, joissa hiilidioksidipäästöjä on leikattava kaikin keinoin. Hallitusohjelmassa esitetään ilmastotoimena myös öljylämmityksestä luopumista, mutta juuri osana ilmastotalkoita se kannattaisi säilyttää.

Lämmitysenergia Yhdistyksen uutta tiekarttaa seuraamalla öljylämmityksen hiilidioksidipäästöt saataisiin vuoteen 2035 mennessä nollaan. Tiekartasta löytyy esimerkkilaskelma kaupunkikeskustassa sijaitsevalle 40 asunnon kerrostalolle: miten talon lämmityksen noin 450 000 kilowattitunnin vuosittainen energiantarve kannattaa tuottaa?

Jos esimerkkikerrostalon energiantarpeesta katetaan 70 prosenttia ilma-vesilämpöpumpulla ja loput sähköllä, yhdistelmästä syntyy hiilidioksidipäästöjä 21 840 kg vuodessa. Mutta jos yhdistelmän sähkön vaihtaa uusiutuvalla lämmitysöljyllä käyvään öljykattilaan, vuosittaiset päästöt putoavat alle puoleen: 9 555 kiloon.

Sama koskee suhteessa pientaloja. Pientalon lämmityksen keskimääräinen energiantarve on 22 000 kilowattituntia vuodessa. Silloin ilma-vesilämpöpumppu (70 %) yhdistettynä sähkökattilaan (30 %) tuottaa vuosittain päästöjä 1 067 kg. Jos sähkön osuus vaihdetaan uusiutuvaan lämmitysöljyyn, lämmitysyhdistelmän vuosittaiset päästöt vähenevät pientalossakin alle puoleen, 467 kiloon.

Entäpä hinta?

LEY:n tiekartan esimerkkikerrostalon vuotuiset lämmityskustannukset kohoavat edellä mainitulla ilma-vesilämpöpumpun ja sähkön yhdistelmällä 36 000 euroon. Yhdistelmä vaatii myös 3 X 400 A -sähköliittymän, joka aiheuttaa merkittävän lisäkustannuksen.

Jos kerrostalon ilma-vesilämpöpumpun yhdistää uusiutuvaan lämmitysöljyyn, kustannukset jäävät uusiutuvan dieselin 1,4 euron litrahinnalla 31 350 euroon. Tässä vaihtoehdossa kiinteistön sähköliittymää ei tarvitse suurentaa.

Pientalon kohdalla kyseisen lämmitysyhdistelmän vuosihinta on sähköllä 1 760 euroa ja uusiutuvalla dieselillä 1 750 euroa. Öljylämmitys tuo siis nollapäästöisenäkin rahallista säästöä osana lämmitysratkaisua.

Kun yhteisenä tavoitteena on torjua kustannustehokkaasti ilmastonmuutosta, lienee aiheellista kysyä: miksi hallitus tekee öljylämmityksen kohdalla ratkaisun, joka sekä lisää kustannuksia että hiilidioksidipäästöjä?

Laskelma hybridilämmityksen kustannuksista ja päästöistä: https://www.ley.fi/wp-content/uploads/2020/12/Hybridilammityksen-paastot-ja-kustannukset-tiivis.pdf

Kommentit

    Ari Järvinen
    10.12.2020 11:14

    Bioöljyn käyttö on parempi vaihtoehto, kuin fossiilisen öljyn käyttö. Valitettavasti sen saatavuus ei ole sillä tasolla, jotta sen varaan voisi rakennusten lämmitystä laskea edes osittain. P2F eli vihreästä vedystä (päästöttömällä sähköllä tuotettu) teollisuuden CO2 päästöjä yhdistämällä tuotetut hiilivedyt ja bioöljyt ovat vielä pitkään suunnattava niihin tarkoituksiin, joissa fossiilista öljyä sen energiatiheyden ja muiden ominaisuuksien vuoksi ei voi kohtuudella korvata muilla energiamuodoilla, kuten esim. sähköllä.

    Bioöljy ei myöskään ole päästötön vaihtoehto, vaan sen CO2 oletuspäästökerroin on itse asiassa suurempi kuin fossiilisen kevyen polttoöljyn (75 vs. 73 t/TJ). Poltettaessa syntyy aina CO2 päästöjä, ja vain kierrättämällä ne saman tien ennen ilmakehään pääsyä voidaan niiden vaikutusta pitää nollana, muuten ei. Tuossa laskelmassa bioöljyä pidettiin päästöttömänä CO2 osalta, jota se ei ainakaan polttoaineluokituksen perusteella ole.

    Muuten jutun idea on juurikin oikea. Miksi vaatia sellaista, jolla ei ole oleellista merkitystä ilmastoa kuormittavien päästöjen vähentämisen kannalta, kun se aiheuttaa huomattavia seurannasvaikutuksia energiahuoltoon ja merkittävän riskin tarpeettomaan kustannusten nousuun? Jos lämmitysöljyn käyttö huippukuormituksella poistuu ja on korvattava suoralla sähköllä IVLP:n rajoitteiden vuoksi, niin se on erittäin kallista. Siirtoverkot ja tuotantokapasiteetti sekä erilaiset energian varastointiratkaisut on mitoitettava ajallisesti hyvin pientä jaksoa varten, josta aiheutuvat kustannukset on kuitenkin katettava.

    Puhutaan tehomaksusta, jolla investointien maksajaksi saadaan huipputehoja vaativa kuluttaja, mutta sen välttääkseen tarvittavalta teknologialta ollaan viemässä melko kyseenalaisin perustein toimintamahdollisuus. Kyllä lähtökohtana pitäisi olla joku toimiva ratkaisu, esim. vaatimus IVLP:n COP:lle, vaikkapa yli 1 kun ulkolämpötila on > -15°C, jota kylmemmällä tarvittava lämmitysenergia voidaan tuottaa vaikka fossiilisella öljyllä.

Jätä kommentti

*

*